Ajatuksia KuplaSSa

2010-10-19T21:57:00.000+03:00

UUSI BLOGI KLIK

Kylmä tammikuu...

2010-01-28T15:54:00.004+02:00

Kylmä tammikuu, pakkaset jatkuu, sormet jäätyy, varpaita palelee, pipo tiukasti päässä.

Kuppi teetä kaupungilla kaverin kanssa piristää kummasti päivää, samoin tuore muotilehti (Trendi, Elle, Vogue... jo kevätmuotijutut saavat mielen lepäämään ja odottamaan kuumeisesti lämpenevää säätä) käsissäsi vie ajatukset pakkasesta, ainakin hetkeksi.

Kissan/koiran kanssa leikkiminen on myöskin varsin (no, ei ehkä aivoja kehittävää) leppoisaa ja nauraakin saa (yleensä lemmikin kustannuksella).

Elokuvat piristää aina, ja suosittelen ainakin katsastamaan Gabe Ibanezin ohjaaman Hierro-elokuvan, vaikka ei tarinaltaan kaikkein iloisemmista päistä olekaan.

Ja hei, oottehan käyny katsomassa jo Picasson maalaukset? Kohta on myöhäistä.. kipinkapin...

Shoppailu auttaa masentuneisiin iltoihin aina, niin kaupungilla pyöriminen kuin nettikauppojen sivuja tuijoteltaessa, huomaat kuluttaneesi helposti kolme tuntia.

Kevättakkeja hypistellessä huomaa, että kohtahan on jo helmikuu.

Ja vaikka onkin kylmää ja pimeää, kannattaa (varsinkin kotona) pukeutua piristäviin sävyihin, lakata kynnet kirkkaanpunaisiksi, koristella niitä kynsitarroilla.

Eikä oma kullan kainaloon käpertyminen ainakaan kylmäksi jätä.

Joten siis, eikun jäitä hat... eikun kevättä odotellessa!!

black photo by shushannah featuring Giuseppe Zanotti for Balmain boots

wedding... part one...

2010-01-11T16:33:00.000+02:00

Dream Wedding by shushannah on Polyvore.com

My Life...

2010-01-10T17:08:00.002+02:00

My Life... by shushannah featuring Converse shoes

Paris

2009-12-20T23:43:00.003+02:00

Paris by shushannah featuring Balenciaga bags

Everyone smiles...

2009-12-14T23:13:00.002+02:00

Beautiful by shushannah on Polyvore.com

Love Child...

2009-12-13T23:27:00.000+02:00

time is cruel... by shushannah featuring Wildfox

Kiskiskis... Chisu...

2009-12-02T00:22:00.006+02:00

Chisu @ Tavastia 1.12.2009

Ihan mieletön keikka! "Miehistä viis!" sai yleisön heti viilliintymään, ja taidettiin sieltä lavalta vähän keskisormeakin kaksilahkeisille näyttää. "Mun koti ei oo täällä" sai yleisön laulamaan ja "Yksinäisen keijun tarina" itkemään. Ja kuultiinhan siellä lopuksi myös biisi, joka ei päässyt levylle asti ja esitettiin ensimmäistä kertaa yleisölle.

"Kerrasta poikki" ja "Sama nainen" olivat omia suosikkeja, ja vieläkin hymähtelen biisien sanoja mielessäni... lalalaa...

Bussipysäkillä tulee usein hyräiltyä "Baden-Badenia" eikä voi kuin hymyillä, jos sattuu hyppäämään ratikan kyytiin.

Tälläisiä keikkoja lisää, kiitos! Chisu, olit ihana! Kiskiskis...

p.s. Asusi oli AIVAN mieletön!

Chisu - Baden-Baden

Rakas joulupukki...

2009-11-25T00:14:00.009+02:00

... olen ollut ihan mielettömän kiltti... ainakin osan vuodesta...

Ole kiltti ja tule tänäkin Jouluna luokseni ja tuo nämä mukanasi...

1. Sademetsä lahjakortti.

- Mitä suloisempaa voikaan olla, kun tietää auttaneensa muutamaa simpanssia. (myös muut wwf - lahjakortit kelpaavat)

2. Passin suojakotelo Pariisi-teemainen.

3. Vähän lukemista iltojen ratoksi:

Romeo & Julia- kirja (Urban Outfitters)

---

Creative Spaces - desing kirja (Urban Outfitters)

Fashion Now 2 ja

1000 Tattoos ja

1001 Albums (Urban Outfitters)

4. Lämmintä ylle. Zaran pehmeä ja vaalea kashmir-neule.

5. Versacen uusi tuoksu.

6. Junk Food t-paitoja, esim. Superman, Wonderwoman, Star Wars ja My Little Pony aiheiset.

Sama nainen...

2009-11-07T01:28:00.004+02:00

"Mut mussa ei oo mitään,

mussa ei oo mitään... uutta,

Oon vielä sama nainen,

sama mieli,

sama sydän,

sama nainen"

"Mut mä en lupaa mitään,

mä en lupaa mitään... muuta,

vielä sama nainen,

sama mieli,

sama sydän,

sama nainen"

~Chisu - Sama nainen~

Lähellä

2009-11-07T01:19:00.004+02:00

Pilvien päälle asetuimme makaamaan

Vierekkäin, niin lähekkäin

Aivan sylikkäin

Kerroit tarinoita, lauluasi lauloit iltaisin,

Olet siinä aina kun sinua kaipasin

Auringon säteet meitä lämmittää

pidä kädestäni kiinni vielä lujempaa

Rakastuin sun hymyyn, nauruun jokaiseen

ole siinä minun vierellä

Oot lähelläin…

Unelmissa täytyy voida elää näin

olet minun aina, kuiskaat korvaan…

Oot lähelläin… älä koskaan mene pois...

Oot lähelläin…

Niin lähelläin…

Tahdon rakastaa...

2009-08-25T23:32:00.002+03:00

Original Video - More videos at TinyPic

Mä tiedän miltä tuntuu,

kun rakastaa ja joutuu lähtemään

Ja mä tunnen kuinka mun sydän itkee aina,

kun sun kuvas nään

Ja vielä junassa mä mietin,

teinkö oikein, kun oven kiinni laitoin

Huomaisitko mua,

vaikka olisin jäänyt siihen,

samaan paikkaan

Mä muistan ne kaikki kesäyöt,

jolloin vietin aikaa sun vierellä

Mut sä muutuit,

teit mut hulluksi, ei, en jaksa, enää,

mä kävelen pois

Ja silti tuntuu kuin tekisin väärin,

miksi juoksisin karkuun kun en pääse

Jokin puuttuu, en tiedä, minne menisin..

enää... kaipaan sun syliisi...

Juoksen karkuun... et minua kiinni saa

...tahdon rakastaa...tahdon rakastaa...

Toivo...

2009-08-22T02:22:00.003+03:00

Toivo on puoli elämää,

välinpitämättömyys on puoli kuolemaa.

“Desire is half of life; indifference is half of death.”

-Kahlil Gibran-

Mä joka päivä töitä teen...

2009-07-30T21:59:00.003+03:00

Miten hemmetissä voi olla niin vaikeaa tietää mitä työtä elämässään haluaa tehdä?

Joku on voinut jo 2-vuotiaana tietää, että hänestä kasvaa maailman kuulu popikoni. Toinen pääsee näyttämään kädentaitojaan ala-asteen käsityötunnilla, joku loistaa arvelluttavan mielenkiintoisilla akvarelli maalauksillaan.

Mutta minä... en ole kasvanut mihinkään ammattiin.

Ensin halusin olla poliisi, sitten lääkäri, sitten se vaihtui impulsiivisesti tanssiin ja näyttelemiseen.

Koulun juhlissa vedimme kunnon show:t pystyyn upeilla pään- ja pyllynheilutuksilla. Ja näytelmissä, no... kun jotain sain suustani ulos, niin se tuskin hetkautti kenenkään kykyjenetsijän sydäntä.

Sitten tuli eläimet. Halusin kovasti eläintenhoitajaksi, jopa eläinlääkäriksi, jos vaan saisin intoa lukemiseen ja opiskeluun. Ja kun into meni ensimmäistä kirjaa lukiessa, päätin ottaa askeleen kevyempään.

Hakeuduin kosmetologilinjalle, tätä hain kolmena peräkkäisenä vuotena. Koskaan en linjalle mennyt.

Päätin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Menin aikuislukioon. Ehkä siellä tulisi hyviä ideoita, ja eihän opiskelu pahaakaan tehnyt.

Kiinnostuin psykologiasta, hehkuin ja intoilin opinto-ohjaajalle, kuinka tulisin selvittämään lukion loppuun parissa vuodessa ja suuntaisin kulkuni yliopistoon lukemaan psykkaa. Hioin lukujärjestystäni viimeisen päälle, matikkaa, äidinkieltä, kieliä, maantietoa, kemiaa, biologiaa jne... Kaikki tämä työnohessa. Jätin työpaikan, otin tilalle osa-aikaisen. Se muuttui kokoaikaiseksi, lukujärjestys muuttui...

Kun huomasin käyväni vain espanjan kielitunneilla, skippaavan ruotsin toisen kokeen, reputtaen biologian ja matematiikan, päätin. Ei, tämäkään ei ole minua varten.

Huomasin siis seisovani ratikkapysäkillä, puristaen pinkkiä muistivihkoani, katselevan kateellisena niitä nuoria aikuisia, jotka todella tiesivät mitä olivat tekemässä.

Huokaisin suureen ääneen kuunnellessani nuoria, bussin takapenkillä, kuinka lukion päästötodistus olisi pian kädessä ja tie yliopistoon olisi varmaa.

Nyt, vakituisessa työsuhteessa, huokaan taas. En ole siinä missä minun pitäisi olla. Mutta en silti ole vielä löytänyt omaa paikkaani. Vuodet kuluvat...

Tulenko koskaan löytämään paikkaani tässä maailmassa? Missä sinun paikkasi on? Onko se oikea paikka?

Sano se kortilla...

2009-05-26T23:11:00.005+03:00

Nyt jos koskaan on aika lähettää postikortti jonnekin päin maailmaa. Mutta esim. naapurintätikin käy, jos et jaksa kiikuttaa korttia lähimpään postilaatikkoon.

Jos suunnitelmissa on lomamatka Eurooppaan, osta kortit ja merkit jo valmiiksi Suomesta. EIpä tarvi sitten pähkäillä ulkomailla, että mistäs niitä kortteja oikein saikaan, siis jos et halua lähettää niitä "tavis" lomakortteja, tylsää!!

Paljon kätevämpää ostaa valmiiksi ja suunnitella ka

ikille omannäköisensä kortit. Säästyt myös ylimääräiseltä "lomastressiltä".

Mutta kortti on kiva tapa muistaa myös ystävää ihan arkenakin. Jos kaveri nyt sattuu olemaan kovassa krapulassa, kyllähän se kortti nyt lämmittää sydäntä enemmän, kuin "kyllä se siitä!"- hokema. Ha.

Äitiä tai isääkin kannattaa muistaa kortein muulloinkin kuin vain äitien- tai isäinpäivänä.

Mummikin tykkää.

On myös kivaa ja uutta muistaa "karvaisia ystäviä". Meillä ainakin koira ja kissa "lähettää" korttiterveisiä haukkukavereille. Wuf!

Postikortti on myös intiimimpi ja läheisempi tapa lähestyä tuttua. Sähköposti on liian kulunutta, facebookista jne. puhumattakaan.

Nyt vähän nostalgiaa esiin!

Ja korttejahan löytyy tuhatpäiten kaupoista (eikä ne oikein mitään edes maksa). Kortti säilyy, sitä voi ihailla muuallakin kuin kotisohvalla tai työpöydän ääressä. Voit pitää korttia kirjainmerkkinä, sisustustauluna, koristeena tai ihan mitä vain mielikuvitus keksii.

Paras tapa on tehdä tietysti kortti itse ja ilahduttaa saajaa sitäkin enemmän.

Ja keräilijä ostaa itselleen "valokuva" albumin ja kerää kortit talteen. Niitä on sitten hauska katsella ja lukea vaikka lapsenlapsille.

Postikorttirikasta kesää!!

http://www.postcrossing.com

Kerro, kerro kuvastin, olenko sinustakin ihanin??

2009-05-06T00:31:00.009+03:00

"Olen välillä ihana, välillä kaunis.

Sinusta mä olen aina silti vähän kauris.

Sellainen, joka uskoo, että voi voittaa,

jos on tarpeeksi rohkeutta koittaa."

Tahdon, tahdon, tahdon...

Tatuoida itseäni taas. Hakkaan käsivarteeni riikinkukon. Mutta kuka tietää, vaikka mieli muutuu ja kuvitankin itseni kokonaan. Ha.

Sitä päivä odotellessa.

Inspiraation lähteenä:

kuva: Tattoo Desings

Junassa soi...

2009-05-05T23:28:00.004+03:00

Katselin tänään kummastuneena ihmisiä.

Talvella ihmiset ovat niin äreitä, kun on kylmä ja huonot kelit ja valivali stana, ja nyt kun tulee kevät, niin on allergiaa, aurinko häikäisee silmiin, ihmisten hiki virtaa ja läskit pääsee ulos kopeistaan näyttämään mahamakkaroita.

Siis on se kumma, kun mikään ei kelpaa. Ja aina valitetaan, aina on joku tai jotain joka ärsyttää.

Mutta onneksi minä olen itse täydellisyys. Ha.

Junissa ei koskaa soi mitään, mikä on harmi. Ihmiset voisivat innostua ja se voisi olla mukavempaa ajanvietettä, kun kuunnella naapuri Kalevin huolia raha-asioista tai teinien kälätystä. Äh.

Jos saisin soittaa yhden biisin, niin se olisi varmastikin Peaches - Rock N Roll. Biisissä on mukavasti asennetta, meteliä, se aiheuttaa taatusti kaaosta ja hämmennystä.

Kuten minäkin. Kunpa.

Toinen vaihtoehtoni olis ehdottomasti Gwen Stefanin Hollaback Girl. Kuka nyt ei innostuisi siitä?

Ai niin ne vanhukset, jotka eivät ymmärrä. "Vaihtoehto nuoret", joiden mielestä heavy on ainoa oikea musiikki. Ja sitten on ne muut, ne jotka vaan jaksaa valittaa, kun ei kuule kaverin ääntä puhelimesta, kun musiikki raikaa.

Äh. Pitikin taas yrittää.

Kaivan tieni takaisin koloon. Pysyn siellä. Tulen kun te hymyilette.

Gwen Stefani - Hollaback Girl
by Gwen-Stefani

PMMP

2009-04-30T00:00:00.012+03:00

Ekan keikan taisin nähdä alkuvuosina Ankkarockissa.

Tykkäsin. En tosin ehkä kuitenkaan niin paljon kuin nyt.

Uuteen levyyn (Veden varaan) tutustuminen kesti tosin kauemmin kuin aikaisemmin. Aluksi vähän vierastin, en tykännyt. Sitten tytöt lauloi Huuma-ohjelmassa, aivan sairasta kuunneltavaa.

Biisi tuntui olevan pelkkää huutoa, ja mitkä asut. Yök.

Mutta... Apollon keikalla (1.4) se räjähti silmille. Ja nyt se soi kaiuttimista naapuriin asti!

Paulan nokkelat ja hauskat sanoitukset ovat yllättävän nerokkaita suorastaan.

Kannattaa tutustua rauhassa. Ei paniikkia, jos ekalla kerralla ei miellytä, se jää silti soimaan päähän.

Silti jaksan olla sitä mieltä, että Kovemmat kädet- levy on se paras! Jesh!

Ne on niinkun... silleen.. sopivasti hulluja.

Ja Miran maha on ihana <3

www.pmmp.fi

-----------------

PMMP - Pariterapiaa

Sulla on ylitöitä ja pää on kipeä
kun riittää tekosyitä, niin ei vain lipeä
Sun ei tee ikinä mieli
muhun koske et millään

Kai tiedät hyvin, mihin tällainen johtaakaan
vain tyttöporukalla laivalla Tallinnaan
Mä vedän hillityt perseet
raahaan jonkun mun hyttiin

Kiireesti terapiaan että en petä sua
nyt se tutkitutetaan, mikset sä haluu mua
ei riitä yks kerta vuodessa jos on ihan terve

Mä en aio erota
koska en vaan halua
mutta täytyy puhua

Hymisee vastapäätä ymmärtäväinen suu
kyselee molemmilta: "Miltä teistä tuntuu?"
ja sitten kumpikin pohtii, missä menikään pieleen

Sua painaa yt-suma, lapsuus ja vanhemmuus
Ei mä en ole ruma, nyt on vain vaihe uus
otetaan kädestä kiinni, vähän katsellaan silmiin

Enhän voi olla vielä niin vastenmielinen
ainakin vaatteet päällä oon hyvännäköinen
ja turhan takia taas illalla pukeudun pitsiin

Mä en aio erota
koska en vaan halua
mutta täytyy puhua

Yksityissektorilla on melko kallista
saan antidepressantit varmuuden varalta
jos vaikka masennus piilee, kun oon kova ja viilee

Ne tekee diagnoosin, että sua ahdistaa
saat oikein sairauslomaa
minä en mitään saa
ja kohta rahat on loppu, pantu lekurin taskuun

Nyt sut on lomautettu, rupesit ryyppäämään
miksen vaan ollut hiljaa, pettänyt menemään
Mikään ei ikinä muuttuis
jos ei tietäis, ei suuttuis

Mä en aio erota
koska en vaan halua
mutta täytyy puhua

Tänä kesänä ostan...

2009-04-22T18:32:00.006+03:00

- Aurinkolasit, jotka oikeasti näyttävät hyvältä omassakin naamassa.

Vercase

- Kiva peli picnicille, jotakin muuta kuin samaa tylsää aliasta, trivialia tai edes hullunhauskaa twisteriä.

esim. Musiikkiaiheinen muistipeli, Kitsch 31,50€

- Kesälukemiseksi tahtoisin Paris Hotels & More- kirjan. Ainakin sitä myy Moko 26,50€

- Jumalaisen hedelmäinen, eksoottinen mutta hienostunut hajuvesi.

- Kunnon festarikengät, vaikka kokemukset taitavat jäädä pelkästään Flow Festivaleihin. Muihin ei ole aikaa, valitettavasti.

... listaa päivitetään... odota hetkinen...

"Oon kotona, tuu meseen..."

2009-04-17T00:26:00.002+03:00

Ensin oli messenger, jolla oli kiva leikkiä, on edelleen. Kaverit langan toisessa päässä, nyt vaan tarvitsee kirjoittaa kaikki, ei tarvitse kuluttaa energiaa puhumiseen. Hei, voit katsoa vaikka telkkua samalla. Tai tehdä ruokaa, siivota, maalata tai vaikka lenkkeillä. Helppoa!

Sitten tuli skype. Kaikki helpottui, edelleen voit kirjoittaa, eikä tarvitse kuluttaa aikaa puhumiseen, mutta jos sattuu tulemaan suuri ikävä, voit ottaa kuulokkeet korville ja kilauttaa kaverille. Helppoa!

Sitten olikin irc-galleria. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Voit kertoa kavereillesi kaiken ilman sanoja, lataat kuvasi nettiin ja odottelet kuumeisesti kommentteja. Ja hei, jos ihailijoita riittää, saatat saada pärstäsi päivän kuvaksi. Kuinka söpöä!

Mutta... Sitten tuli facebook. Ja nyt voit istua kaikki vapaapäiväsi ruudun ääressä, testata älykkyytesi, kummastella oletko oikeasti poika vai tyttö tai sattuisiko käymään niin hyvä tuuri, että muistutat kuuluisuuksista Angelina Jolieta. IhQ.

Siellä voit löytää kaikki vanhat luokkakaverit, joista ei sitten ole kuulunut mitään vuosikausiin. Ja tietty, postaat kuvat taas nettiin ja sieltä kaverit näkee mitä kaikkea jännää elämääsi kuuluu nykyään.

Ketään et näe livenä, kaikki on täällä. Miksi ihmeessä siis jo kaikki ei ole täällä? ( -Ai, ne on jo.)

Argh. Joskus tuntuu, että internet valtaa mielen.

Kyllä, voih, myönnän, että blogitkin kuuluu johonkin niistä kategorioista, jotka syövyttää kaikki oikeat ajatukseni (Mikäli niitä on vielä jäljellä.)

Ja kyllä, olen facebookissa, testannut kaikenmaailman testit läpi, löytänyt vanhat koulukaverini, saanut jopa uusia ystäviä. Ja silti istun kotona koneen kanssa kaiket illat.

Pah, mitä järkeä?

Taidan pistää poikki suhteelle. Minä ♥ internet ei taida sittenkään aina olla niin suloinen yhdistelmä, kuin ensin antaa näyttää.

Tahdon nähdä maailmaa, en kokea sitä ruudun välityksellä.

Tahdon nähdä ystäviä, kavereita, käydä ulkona, en vain hengata heidän kanssaan netissä.

Olisi kivaa nähdä joskus ne kaikki 109 kaveria, joita minullakin on facebookissa, livenä edes kerran vuodessa.

Pah, eipä taida onnistua. Surullista.

Paluu maan pinnalle...

Minut löytää facebookista. Ja twitteristä.

Ja joskus myös galtsusta ja ehkä mesestä.

XOXO.

Oma koti liian kallis

2009-01-30T01:23:00.002+02:00

Törmäsin aika tuttuun aiheeseen avatessani uuden Trendi lehden sivulta 34.

"Oma koti liian kallis" - juttu sai minut nauramaan ja huokailemaan.

Ensinnäkään en ole sinkku, kuten artikkelin päähenkilö, minun ei tarvitse nipistellä itseäni joka kerta, kun näen unelmakengät näyteikkunassa. (Vale, oikeastaan minun täytyy, mutta...)

Osa siinä silti kosketti minua itseään. Se oli niin tuttua tekstiä, että aivan kuin se olisi tullut omasta suustani.

"Kuluttaminen on osa minua - tai oli ainakin ennen kuin ostin asunnon. Voinko enää ikinä hankkia kahdensadan euron nahkasaappaita tai edes lähteä hetken mielijohteesta elokuviin. Tätäkin kai olisi kannattanut miettiä ennen kuin rustasin nimeni lainapapereihin."

Voin ylpeänä kertoa, että kävellessäni kenkäkaupan ohitse, jossa kaunii turkoosin väriset korkokengät huusivat nimeäni, kävelin tyynesti (hyvin kivuliaasti) pois ja mietin, että saatan elää hyvän elämän ilmankin niitä kenkiä.

Ruoka on kallistunut salakavalasti. Lihaa voi ostaa enintään kerran kuukaudessa. Näin kuulin itseni sanovan eräänä iltana. Vaikkakin se olisi totta, lause kuulostaa liian aikuismaiselta omaan suuhuni.

Olenhan edelleen hyvin huithapeli eläjä. Se raha mikä tulee niin myös menee.

Pankkisetä sai minut avaamaan osaketilin. Itseasiassa minulla ei enää ole minkäänlaista muistikuvaa, oliko kyseessä osake vaiko sittenkin säästötili. Vai hetkinen, ovatko ne yksi ja sama asia, eri sana muodossa? Setä sai minut niin sekaisin, että kilttinä tyttönä väänsin leveän hymyn ja nyökytin päätäni ymmärtäväisen näköisenä.

Toivon, että siitäkin seuraa jotakin hyvää. Tai ainakin jotakin.

Reissussa paloi rahaa. Visa. Luottoystävä pelasti jälleen. No, se onkin katalin ystävä ikinä. Se vaatii lainaansa takaisin, jopa korkojen kera. Apua. Näinkö tässä taas kävi. Tosin, senhän minä jo tiesinkin.

"Samanikäiset, parikymppiset kaverini eivät halua parinkymmenen vuoden velkareppua harteilleen. Yksi ei uskalla lainata taksirahoja enempää, toinen haluaa säästää kunnon pesämunana. Kolmas tuhlaa tienestinsä mieluummin seikkailumatkoihin kuin lyhennyksiin."

Taidan itse olla kaikki nämä ystävät yhdessä. Oma asunto olis riski ja pelottava hankinta, mutta eiköhän siitä hyödykin jotakin. Maksamme omaamme pois, eikun vai miten se meni...?

Tottakai haluan matkustella. Jatkuvasti. Haluan työn, jossa minulla ei ole rajoja matkustamisen suhteen. Valitettavasti niin on nyt.

Matkustaminen on kivaa, rentouttavaa, seikkailua ja jopa omien rajojensa löytämistä.

Vaikka kyllä ne rajat löytyy oman asunnonkin omistamisesta.

Taloyhtiönkokous. Ei tietoa. Olen katsonut sarjoja, joissa näitä käydään. Puhutaan siitä, miten naapurin Matti meluaa niin paljon öisin, etteivät muut saa nukkua rauhassa öitään. Häätö? Pesutupaan on ehdottomasti saatava uusi varausvihko, koska 2krs. Niemisen perheen äiti on täyttänyt kaikki sivut omilla varauksillaan.

Onneksi on edes joku joka osaa hoitaa nämäkin asiat. Mies. Kiitos.

Niin, ja sitten tämä lama.

"Pakotan itseni lukemaan aamun lehdestä kammoamani taloussivut. Pankkien syöksykierre, koilliseen kohoavat korkokäyrät, kansaa rauhoitteleva Katainen - luen otsikoita kuin ne olisivat pelottavasti yhteydessä tilini saldoon."

"En ole töissä sellutehtaalla, mutta tajuan, että irtisanomiset voivat osua myös omalle kohdalleni."

"Toisaalta vuokra-asuntojen hinnatkin ovat huikeat, ja nyt kuitenkin maksan omaa kotia."

Ymmärrän ja ymmärrän. Uskon silti, että aina laskun jälkeen tulee nousu. Eikö?

Laskuhumala - Nousuhumala. Alamäki - Ylämäki.

Sitä paitsi luin vahingossa tällä viikolla talousuutisen, jossa Euroopan komission puheenjohtaja Barosso ylisti Suomen taloudenpitoa ja kehotti muita maita ottamaan mallia talouskriisistä Suomelta. Hyvä me.

Mutta hei, on siellä taloudessa jotakin iloisiakin uutisia.

Nimittäin suosikkikauppani H&M lupaa 7000 uutta työpaikkaa. Aina ne ruotsalaiset, prassailemassa näistäkin asioista. Mutta on tämäkin iloista luettavaa, kuin miten pörssi kaatui ja vinkui ja vonkui.

No. Olen ostamatta niitä kenkiä, joita himoitsen. En välttämättä valitse sitä kalleinta mascaraa, vaan voin kokeilla jotakin halvempaa. Syödään riisiä, se on halpaa.

Mutta ei, minä en todellakaan tule syömään tonnikalaa, kaurapuuroa tai nuudeleita. Siinä on minun rajani. Piste.

Tämä talous ei kyllä pärjäsi siltikään pystyssä ilman miestäni. No, oma talous ei ehkä ole parasta luokkaa. Mutta, päätän että en jaksa niistä niin välittää, kunhan pysyn omissani. Piste.

Palaan seuraavan kerran asiaan, kun olen:

a.) työtön b.) asunnoton c.) tiedänkin asiasta jotain enemmän.

Lainaukset, Trendi-lehti helmikuu 2009.

Valivali...

2009-01-28T00:55:00.003+02:00

Tämä laulu kuvaa loistavasti tämän hetkistä mielialaani:

Ihmiset
Mikä helvetti teitä riivaa
Aina kiire
Aina hoppu
Kun nurkan takana vaanisi maailmanloppu

Ihmiset
Pikkumaiset kiukkupussit
Olipa vaput taikka jussit
Silti valitatte vain

Kaikenlaista harmia
Kaikenlaista harmia
Pitkin päiviä ja öitä
Seinän läpi kuulen teitä
Ja samat itkuvirret soi
Kaikenlaista harmia
Dannya ja Armia
Enää harvoin kuulla voi

~Kaikenlaista harmia - Egotrippi~

Trouble is her friend...

2009-01-26T21:33:00.007+02:00

Trouble is her only friend, and he's back again
Makes her body older than it really is
And she says it's high time she went away,
No one's got much to say in this town
Trouble is the only way is down, down down

As strong as you were, tender you go
I'm watching you breathing, for the last time
A song for your heart, but when it is quiet
I know what it means and I'll carry you home,
I'll carry you home.

And they were all born pretty in New York City tonight
And someone's little girl was taken from the world tonight
Under the stars and stripes.

~James Blunt - Carry You Home~

Jos joku ei ole vielä kuunnellut, suosittelen lämpimästi.

Lomailu kannattaa...

2009-01-22T18:35:00.004+02:00

Kyllä lomailu kannattaa, aina.

Mutta siinä on se yksi huonokin puoli. Aina on palattava takaisin. Yök.

Kolme päivää sitten makasin rannalla, auringon alla. Hymy huulilla. Ihana aurinko. Tänään seisoin ulkona lumimyrskyssä, jalkoja paleli.

Mutta kyllä se sitten oli mukavaa.

Viikko vierähti mukavasti Miami Beach:llä. Aurinkoa riitti ja mukavia ihmisiä.

Tehtiin päivän reissu myös Bahamalle. Mmm.. Kuulostaa varmasti hyvältä. Itseasiassa reissu oli mahtava, matkaseura mukavaa, vaikka matkustus olikin hieman kaksipuolista.

04.45 lähtö hotellilta

05.30 jonotusta luukulla 1, maahantulolomakkeiden kirjoittamista

06.00 jonotusta luukulla 2

06.30 jonotusta luukulla 3

07.00 pääsy laivalle -> Discovery Sun

07.30 buffet aamupala (ei ehkä olisi kannattanut syödä niin paljon)

08.30 paha olo. Istuttiin kannella, aurinkotuoleissa, ulkona oli hyvin, hyvin tuulista ja kylmää.

Vettä roiskui jatkuvasti naamalle, suolaista vettä. Vaatteet olivat suolassa.

10.15 olin jo aivan varma, että olisimme olleet jo edes puolessa välissä. Joku huijasi minua, ja väitti että laivamatka kestää 3-4h, hitto, se kesti 5h.

10.30 paha olo. Olin jo ihan valmis ruumisarkkuun. Olin matkalla PahaMahalle.

12.00 vielä tunti jäljellä. Tuskaa. Harjasin tukkani ja palasin taas elävien kirjoihin.

13.00 jonotusta ja taas jonotusta. Jonotus ei lopu koskaan.

13.30 paikka on mahtavan kaunis. Ilma on lämmin. Kuuma.

14.00 Bahaman rannalla. Ihanaa. Vesi ei ehkä ole kovin lämmintä, mutta ilma sitäkin

lämpöisempää. Arto saa synttäridrinksunsa vihdoinkin.

14.45 shoppailua paikallisten käsityöläisten kojuissa. Kauniita simpukkakoruja ja käsinpunottuja koreja.

15.45 paluu lavalle.

16.30 juttutuokio Freeportin sataman työntekijän kanssa, joka kertoo hyvin mielenkiintoisia asioita Ruotsin ja Suomen rahakolikoista, hmm..

17.30 laiva lähtee liikkeelle Freeportin satamasta takaisin Ft. Lauderdelin satamaan.

18.30 buffet illallinen. Kyllä oli hyvää ruokaa, vaikka välillä ruokahalu meinasi pettää, kiitos Amerikkalaisten sikailijoiden. Yök.

20.00 porukkaa naurattaa ihan kaikki. Yksi alkoholijuoma tekee tehtävänsä.

21.00 kaikki väsyttää, paitsi Artoa ja Pasia. Ja kaikkia naurattaa. "Marja-Leena!"

22.00 Ft.Lauderdelin satamassa.

00.30 takaisin hotellilla.

Hyvin oli pitkänlainen päivä. Mutta kyllä oli mukava

ja ikimuistettava retki Bahamalle. Kiitos kivalle matkaseuralle.

Miami Beach itsessään oli kaunis paikka. Sanotaanko että päällimmäiseksi jäi kyllä mieleen tatuointipaikat. Niitä oli joka nurkassa jopa kaksinkappalein. Kehuja tuli omastakin tatuoinnista, ja kovasti yrittivät kyllä saada Pasinkin käsivarteen jotakin kuvaa. Mies piti päänsä.

Isot ostoskeskukset, täynnä tavaraa saa kyllä shoppailuhirmunkin hyytymään. Mitään fiksua kun ei tahdo löytyä sen kaiken massan seasta. Aivan tajutonta meininkiä.

Tässä jo uutta reissua odotellessa... Tsau!!

Nainen.

2008-12-31T01:41:00.002+02:00

Nainen.

nainen ei tiedä mitään,
se vaan perässä tulee ja ei puhu mitään.

nainen, miehen vieressä kulkee,
se osaa lukee mut ei ääneen puhuu.

nainen, joka lintuja pelkää,
ei tiedä miehestä vielä mitään.

nainen, jonka kanssa asuu,
sietää tietää et ne myös elää.

nainen, jolle ei kerro mitään,
se sitä myös luulee, ettei sen tarvi tietää.

Erilainen joululahja

2008-12-15T22:05:00.006+02:00

Kohta alkaa paniikki. Joululahjat ostamatta.

Paitsi itselle. He.

Mitähän sitä taas äiti haluaa, entä pikkuveli? Miehestä puhumattakaan. Miten voikin olla niin vaikeaa keksiä joululahjoja läheisilleen?

Joillekin ystäville on joskus vaikea keksiä sellaista lahjaa, joka ei jäisi taas piiloon sinne "kirpputoritavaraa"- laatikkoon.

Toisaalta kirpputoreilta voi jopa löytyäkin hyviä lahjoja.

Äiti joka tykkää lukea, kannattaa antaa lahjaksi kierrätetty "Näin ompelet itsellesi turbaanin"-kirjan, joka tietenkin on kirjoitettu urdun-kielellä.

Iskä, joka tykkää kalastuksesta, kannattaa hakea kirpputorilta vanhanaikainen puuonki, jonka varsi lahoaa jo pakettiin käärittäessä.

Mutta hei, kierrätys kannattaa aina. Ja onhan se hauska antaa erilainen joululahja.

Kumpaa luulet äidin muistelevan vanhoilla päivillä, urdun-kielistä neulekirjaa vaiko Reijo Mäen uutta dekkaria?

Erilainen lahja ei tietenkään tarvitse olla mikään esine, vaan esimerkiksi ajatus.

"Äiti, lupaan tehdä sinulle ruokaa jokaisen kuun 16pv ja tiskata sen jälkeen jälkeni."

"Iskä, lupaan vaihtaa autoon keväällä kesärenkaat."

Pikkuveli, löhdetään joku kerta yhdessä fudismatsiin."

Tai sitten lahja voi olla jotakin hyväntekeväisyyttä.

Animalia, WWF, Plan Suomi Säätiö ovat kaikki järjestöjä, jotka ajavat hyvää eläinten ja lasten puolesta.

Anna vaikka Animalian vuosijäsenyys lahjaksi. Osta kirpparilta iso pehmolelu, parsi "takapuoli" auki ja tunge sinne kortti, jossa kerrot, että perheenjäsenesi/ystäväsi on saanut vuoden jäsenyyden Animaliasta. Parsi saumat kiinni ja laita kaulaan rusetti sekä vihjekortti, joka vie lahjakortin jäljille.

Tietysti voit myös ihan antaa kortin ilman suurta pehmolelua, pääseehän sitä helpommalla.

Vai miten oliskin lehmä? Niin, anna lahjaksi lehmä tai vuohi tai Ugandalaiselle lapselle joulupuuro.

Tai miksi et samantien antaisi lahjaksi Kenian lapselle valoa vuodeksi? Kyllä mummirakas olisi sinusta kerrankin ylpiä!

Lahjaksi lehmä- sivuille pääset tästä.

Mielikuvitus on rajaton. Käytä sitä siis hyväksesi, ja tee joku muukin onnelliseksi kuin vain läheisesi.

Rauhallista Joulua!

Butterfly in my hand

2008-12-12T23:19:00.004+02:00

Nyt se on sitten tehty, vihdoin ja viimein.

Kaikkihan alkoi vuosi sitten jostain ihan tyhmästä baarin vesileimasta, joka näytti kivalle ja kun se sitten oli siinä kädessä, niin mietin, että hei.. Miksi en tatuoisi käteeni jotakin.

Edelleenkin on vaikea uskoa, että siinä se nyt on. Tai että se on ja pysyy siinä useita päiviä, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä. Se on siinä ikuisesti. Uskomatonta!

Vähän hienoa sitten, kun on 50-vuotias ja haluaisi olla fiini leidi, ja siinä se tatuointi törröttää kädessä edelleen! haha.. Hienoa! Rock!

Ihastuin...

2008-12-03T23:37:00.011+02:00

... mekkoihin...

Vaikka olen aina ollut enemmän housuihminen, niin nyt olen haalinut vaatekaappiini lisää hameita ja mekkoja viimeisen vuoden aikana. Kummallista sinänsä, kun ajattelee, että en edellenkään pidä itseäni kovin mekko/hame ihmisenä.

Aina jostain syystä vaihdan aina takaisin housut jalkaan. Onhan se niin aina paljon helpompaa.

Silti olen päättänyt pukeutua jokaisiin pikkujouluihin mekkoon tai hameeseen. Housut pois!!

Scottie sequin dress, Net-a-porter (n. 614,78€)

Satin Buckle dress, Oil (n. 103,67€)

Mekko, H&M (29,90€)

Purple ruffel dress, Next (n. 60,99€)

Bubble Bandeu mini dress, Asos.com (130,28€)

-------------------------------------

...tuoksuihin...

Armani Code (Armani Code Donna Eau De Parfum) tuoksuu taivaallisen hyvältä. Ylellisyys, helmikorut, kauneus ja seksikkyys. Kaikki samasta pullosta. (n.76€)

Tätä on pakko saada. Toivottavasti tämä ilmestyy kuusen alle!

Chrystal Bright Versace on ollut jo vuosi lempituoksuni. Tämä on ja pysyy.

(n.50€)

---------------------------------------

...kynsilakkoihin...

Lumene Nature Code kynsilakat ovat niin ihania, että välillä unohtaa niiden käyttötarkoituksen niitä vain tuijottaessa. Karkkivärejä, jotka vihdoinkin pysyvät viikon ajan.

Omistan näistä jo pinkin, lilan, sinisen ja vihreän. Seuraavaksi hankinnassa keltainen ja musta.

Kannattaa kokeilla myös muita Lumenen nature code tuotteita.

"NATURE & SCIENCE
Natural Code on kesyttänyt ratamon, yhden arktisen luonnon tehokkaimman kasvin voiman korostamaan luonnollista viehätysvoimaasi. Meikit ja ihonhoitotuotteet sisältävät joko ratamon lehti- tai siemenuutetta, joka kosteuttaa ihoa ja auttaa sitä säilymään hyvinvoivana."

-------------------------------------

...laukkuihin...

Kiitos Ellen, joka havahdutti minun haluni. Nyt voit voittaa www.elle.fi/luxus1 Mulberryn Maggie laukun, jonka ihana vadelmanpunainen sävy saa muut rypeämään kateudessaan.

Hintaa tällä laukulla on kuitenkin sen verran, että kyllä se on vaan tuo voittopotti saatava.

---------------------------------------

...mineraalimeikkeihin...

Työkaverini hieman valaisi minua. Ja pyysi minua kokeilemaan mineraalimeikkejä. Luonnollinen ja kevyen tuntuinen ehostus syntyy mineraalimeikeillä, jotka ovat yleistyneet huimasti.

Olen nyt kokeillut kuukauden verran ja myönnetään että kyllä ne peittävät ja kestävät koko päivän. Tosin opeteltavaa on vielä.

Löysin oman suosikkini Alima Puresta, mutta nykyään mineraalimeikkejä saa kaikkialta, ihan perus tavaratalon valikoimista.

Kokeilunhaluisen kannattaa kuitenkin ensin kokeilla esim.

Alima Puren näytepurkeilla, jotka maksavat dollarin.

Myös Body Shop ja Mschic myyvät mineraalimeikkejä.

---------------------------------------

...tossuihin...

Ihastuin välittömästi näihin reebokin tossuihin. No, ne onkin lisätty joulupukille lähetettyyn kirjeeseen, ja toivon mukaan nämä tulevat punkinkontissa suoraan kotiovelle. Jesh!

---------------------------------------

...musiikkiin...

The Killers, Paramore, OneRepublic, Yann Tiersen, Vanessa Paradise, Aşa, Gwen Stefani ja monet muut artistit, bändit ovat oiva nautinto syysmasennukseen.

Tätäkin blogia jaksettiin kirjoittaa The Killersin voimin. Uusi levy ilmestynyt kauppoihin, nyt kipinkapin ostamaan. Se on oikeasti hyvä!

Are we human?
Or are we dancer?

Kiitos ja kumarrus! Kimalteista pikkujoulua kaikille!!

♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡

2008-11-25T22:33:00.002+02:00

"Sä löysit kauniimman kuin mä tai kukaan muu
Te söitte kookosta, kanariansaarilla
Sä löysit paremman kuin mä tai kukaan muu
Mä syön mun kynsiä uimahallin baarissa"

"Mä en suostu näkemään sua

Sä et suostu kuulemaan mua
Onneksi lohtu löysi minut sohvalta
Mä olen ollut hajalla jo monta viikkoa"

~Jippu - Käpertyneenä~

♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡

"Right now another please,
Right now another please, just like that,
Like that another one babe,
Kiss me for longer."

"No don't get yourself in situations,
No don't get yourself in situations,
Darling, that you can't handle."

~Imogen Heap - I Am In Love With You~

♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡ ♡

Joululahjalista

2008-11-23T23:03:00.006+02:00

Ah, ihanaa! Taas on talvi. Pakkasta ja lunta. Mutta siis ihanempaa on Joulu ja lahjat. Vaikka tänä vuonna pyrinkin tekemään itse suurimman osan lahjoista (jos vain saisin jotakin aikaiseksi) niin on silti kiva ainakin haaveilla uusista tavaroista ja kivoista lahjoista.

Ensimmäisellä listalla on jo pitkään olleet Mika Piiraisen suunnittelemat kumisaappaat, joissa on Vuokko Nurmesniemen suunnittelema "Pirput parput"-kuosi. ovh. 55€

Toiseksi olisi kiva saada lukemista talvi-iltoihin. PMMP:n Kuulkaas Live!- kirja ja dvd paketti ei varmasti ole tylsää luettavaa ja katsottavaa.

Harmi, että tuossa muutama viikko sitten missasin kokonaan tämän julkaisutilaisuuden ja tilaisuuden saada nimikirjoitus kirjaan. Harmillista!

Ehdin kyllä tavata herttaisen Paulan.

Mutta tarkoitus olisi nähdä tyttäret 6.12 Virgin Oilissa. Sitä siis odotellessa...

Tietenkin aina yllätyslahjat ovat kivoja. Toisaalta viime vuosina nuo Hello Kitty- vaiheet ovat olleet jo vähän liikaa. Niitä siis vähän nyt vähemmän ja rajoitetusti. Tulee tässä ihan pikkutyttömäinen olo. Vaikka sehän tietysti ei ole huono asia.

Viime vuoden lahjoista jäi mieleen lippu balettiin, joka tietysti aina kulttuurillisesti oli nautittavaa ja antoisaa.

No, mutta kukapa voi vastustaa suklaata. Sitähän Joulu on. Suklainen Joulu. Nam. Tosin voidaan kyllä unohtaa suosiolla jo ne konvehtirasiat sinne kaupan hyllyille ja panostaa hieman tuohon suklaaseenkin.

Voit esim. tehdä vaikka maukkaat joulusuklaiset itse.

Tässä yksi maukas ohje:

Minttukrokanttikonvehdit:

- 115 g sokeria
- 1,5 dl vettä
- n. puoli teelusikallista piparminttuöljyä (saa apteekista)
- 200 g tummaa suklaata
- 2 rkl margariinia

1. Öljyä leivinpaperiarkki jonkin tasaisin alustan, esim. tarjottimen tai pellin päällä.

Jätä se syrjään odottamaan.

2. Sekoita sokeri ja vesi kattilassa miedolla lämmöllä, ja kun sokeri on kokonaan sulanut, nosta lämpöä kunnes seos kiehuu.

3. Anna seoksen kiehua reippaasti sekoittamatta, ja kokeile sitä välillä tiputtamalla pieni pisara lasiin jääkylmää vettä. Kun pisara muuttuu vedessä kivikovaksi, sekoita joukkoon piparminttuöljy, ja kaada seos öljytylle leivinpaperille.

4. Anna jähmettyä täysin kovaksi levyksi. Riko sitten levy palasiksi, ja murskaa se rouheeksi joko tehosekoittimella tai vastaavalla, tai sitten käsin kulhossa perunamuussinuijalla hakkaamalla.

5. Sulata suklaa kulhossa vesihauteessa, ja sekoita sitten joukkoon piparminttukaramellirouhe ja pari ruokalusikallista margariinia.

6. Lusikoi seos pieniin karamellivuokiin, ja siirrä sitten jääkaappiin jäähtymään.

7. Kääri suklaat kääreisiin ja pakkaa ne kauniisti pieneen lahjakoriin. Oiva ja maukas joululahja on taattu.

Voit tietysti aina ilahduttaa poikaystävääsi Wii-pelin Mii-hahmoilla, jos hän on kinumassa sinun konvehtirasiaasi.

Parasta suklaata on kyllä Fazerin suklaamakeiset. Da-capo-boxi on taattu lahja. Nam.

Page 56

2008-11-21T21:18:00.003+02:00

Rules:

* Grab the book nearest you. Right now.
* Turn to page 56.
* Find the fifth sentence.
* Post that sentence along with these instructions in a note to your wall.
* Don't dig for your favorite book, the coolest, the most intellectual. Use the CLOSEST.

"Tahtomattaan hän henkäisi yltäkylläistä tuoksua sisäänsä, ja hänen ilmeensä pehmeni."

~Anthony Capella, The Wedding Officer~ (Napolilainen naimakauppa)

Love don't last

2008-11-07T22:18:00.003+02:00

Every day is not a holiday
My life’s like a subway
Oh I know this love don’t last

...

I have waited patiently
And this is what I get
Emotionally failing me

...

Now you asking me to trust you
Tell me how am I supposed to
When I know this love don’t last

...

My mama say baby be careful
If anybody comes to say I love you
My papa say baby I warn you
If anybody comes to say I love you

Ajatus

2008-10-28T19:02:00.003+02:00

Mitä sinä haluat?

Et voi haluta olla onnellinen,

koska se on liian helppoa ja yksitoikkoista.

Et voi haluta pelkästään rakastaa,

koska se on mahdotonta.

Mitä sinä sitten haluat?

Sinä haluat antaa oikeutuksen elämällesi,

haluat elää sen niin kiihkeästi kuin suinkin.

Se on samalla sekä ansa että suuren ilon aihe.

Yritä välttää vaaraa ja iloitse ja nauti täysin siemauksin siitä,

että olet nainen joka on enemmän kuin pelkkä peilikuvansa.

~Paulo Coelho - Portobellon noita~

Tomaatti-mozzarella piirakka

2008-10-08T02:30:00.002+03:00

pohja:

2dl vehnäjauhoja
(1/2 dl perunasosejauhetta)
suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
75g voita
1/2 dl kylmää vettä

täyte:

3-4 tomaattia
200g mozzarellaa
(pinnalle voi myös laittaa aurajuustoa)
2-4 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria (sitruunapippuri, chili)
tuoretta basilikaa

1. Nypi jauhot, suola, leivinjauhe ja rasva murumaiseksi seokseksi.
2. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.
3. Painele taikina irtovuokaisen (silikonivuoka) vuoan pohjalle ja hiukan reunoille.
4. Laita vuoka jääkaappiin n.1h
5. Pistele pohjaa sieltä täältä ja paista 200°C n.10min
6. Viipaloi tomaatit ja mozzarella ja asettele ne ohuina lastuina. Lisää valkosipuli.
7. Sirottele suola ja muut mausteet päälle. Valuta oliiviöljy varovasti ja asettele pinnalle basilikanlehtiä.
8. Paista 200°C n.30min

Pinna kireellä!

2008-09-30T17:15:00.003+03:00

Mistä huomaa että tulee syksy ja pimeää?

No, ihmisistä.

En ymmärrä miten ihmiset voi muuttua ihan ykskaks kun syksy, ja varsinkin talvi, tekee tuloaan. Ihmiset menettävät hermonsa jokaisessa paikassa.

Kaupassa on liian pitkä jono. Pankkineiti on liian hidas. Junassa teinit mekastaa. Elokuvat on kaikki väkivaltaisia. Lapset kirkuu puistoissa. Vaatteet on liian pieniä tai suuria. Ulkona on liian pimeää ja sateista.

Argh, mur, ugh!

Minulla menee ensinnäkin näihin nyrpeisiin vanhoihin rouviin hermot, että ne jaksaakin nipottaa jokaisesta asiasta.

Istuin junassa, ja siinä sitten tämä ko. rouva ja kaksi teiniä minun lisäkseni. Siinä sitten teinit vaihtoivat kuulumisia miten jossakin kotibileissä oli ollut hauskaa ja vähän "sellaista" juttua.

Rouva sitten nousi omalla pysäkillään ja vaihtoi muutaman tiukan katseen teinien kanssa ja: "Olipas mukavaa viettää teidän kanssa aikaa tässä junassa, kun teillä on niin älykkäitä juttuja! Kiitos teille!"

Hetken aikaa, kaikki, minä, teinit, muut kanssamatkustajat olivat ihan hiljaa, kukaan ei tainnut ensin ymmärtää sarkasmia ja sitten vasta moni purskahti nauruun.

No, eipä mennyt aikaakaan kun jo seuraava tantta juoksi huutamaan, että: "On se kumma kun ei junassa saa matkustaa rauhassa, vaan pitää kuunnella pikkutyttöjen hölötystä. Kasvakaa jo aikuisiksi tai menkää kotiin kasvamaan!"

Anteeksi jos olen väärässä, mutta eikö kaikilla ole samat oikeudet matkustaa junassa. Olit sitten vanha tai nuori, pitkä tai lyhyt, paksu tai laiha, musta tai valkoinen. Jokainen saa matkustaa.

Ymmärrän kyllä nämä puhelimeen kalkattajat, jotka sitten jaksavat tarinoida koko lääkärikertomuksensa kanssamatkustajille jne. Mutta tässäkin tapauksessa teinit puhuivat normaalilla äänellä, en itse edes koommin kuunnellut/kuullut keskustelua, ja ihan sitä normaalia "teinipuhetta".

Olisihan se nyt aika noloa mennä vanhalle ihmiselle huutamaan, että: "Pidähän nyt se turpavärkkisi kiinni, kun en jaksa kuunnella noita sinun vanhuudenhöpinöitäsi!"

Olisi se vaan joskus mukavaa, kun oikeasti ihmiset voisivat jutella toistensa kanssa, jopa tuntemattomien kanssa. Onhan se paljon mukavempaa matkustaa, kuin käpertyä siihen omalle paikalle ja tuppisuuna sitten odotella omaa pysäkkiä.

Mutta sitten toisaalta, kyllä se on mukavaa joskus istua hiljaiseen bussiin, junaan ja matkustaa hiljaisuudessa pitkän työpäivän jälkeen.

"Vanhana mä en ainakaan pue päälleni verkkosukkahousuja..."

2008-09-23T23:09:00.006+03:00

Continue... Excusez-moi...

Minä en halua vanhentua. Taas alkaa uhkaavasti syntymäpäivä lähestyä. Hiukset tässä alkaa jo lähteä päästä, kun niitä repii harva se päivä ajatuksella että "pian mä olen jo tosi vanha".

Mutta en minä oikeasti ole. Vanha siis. En ihan oikeasti. Vasta 25.

Mutta olen saanut tehtyä silti jotain asioita, joita vannoin aloittavani tekemään "tai lopettamaan" kunnes täytän 25.

Ensimmäinen ihan siis ensimmäinen oli herkkujen lopettaminen. Voih, kurjuus. Koko elämän ja maailman ihanuudet otetaan minulta pois.

Syy tähän on se, että muistan lukeneeni (tai ehkä kuulleeni, nähneeni) artikkelin, jossa kerrottiin nuorista naisista. He alkavat lihomaan täyttäessään 25. Siis varmasti juuri sillä hetkellä.

Ihan tosi.

Joten kun täytän 25, turpoan pullamössöksi olohuoneen lattialle, enkä pääse ilman tukipilaria ylös.

Mutta siis, pointtini oli (kyllä, tässä oli myös pointti) että herkuttelu saa jäädä vähemmälle 25 ikävuoden jälkeen, koska kaikki se herkkumäärä, jota nytkin mätän naamaani, jää eikä enää lähde pois.

Kiitos silti hyvin geenieni, että olen pysynyt hoikkana. Kiitos äiskä ja iskä.

Okei. Toiseksi.

Olen koko pienen elämäni ajan halunnut harrastaa joogaa sekä nyrkkeilyä. Teinpä koulussa jopa novellin nyrkkeilystä.

No, kuntonyrkkeilyä tuli harrastettua muutama vuosi Savate Clubilla, ja se oli kyllä raskainta kuntoilumuotoa mitä olen koskaan kokenut. Mutta aivan hemmetin tehokasta. Eipä ollut niska jumissa ja olokin oli hyvä.

Jooga taas. No, sekin tuntuu kidutukselta, kuin joku repisi lihaksiani aivan eri suuntaan kuin minä itse tahtoisin.

Mieliala on tuntunut olevan eniten koetuksella. Olen tuntenut itseni paljon herkemmäksi, jopa niin, että itku saattaa tulla milloin missäkin, ilman syytä.

Olisko sitten olleet hermot, lihakset yms liian kireällä, ja nyt ne sitten patoutuvat. Niin, en tiedä.

Oli minulla kolmaskin tavoite. Itsensä tutkiskelu.

Se vaan ei ole kovin helppoa. Joskus tuntuu, että ulkopuoliset eivät näe todellista minääni. Uskon, että vain murto-osa ystävistänikin tuntee minut hyvin. Enpä juuri tiedä itsekään itsestäni kovinkaan paljon.

Olen kulutushysteerinen, voin saada jopa stressiä siitä, jos en löydä jotain kivaa ostettavaa. Sairaus? Ehkä. Terapiaa? Ehdottomasti.

Shoppailu on ihanaa, sen tiedän.

Tunnen siis tämän puolen itsessäni erittäin hyvin.

Mutta tunneminäni (¿miten se edes kirjoitetaan?) Ei tietoakaan.

Identiteettikriisi? Kyllä. Sitä taisin itseasiassa potea jo viime vuonna.

Eipä ole kovinkaan tuntemukset muuttuneet. Sama minä. Vuodesta toiseen. Osa jaksaa, osa ei.

Kiitos teille ihanille.

Ainiin, otsikkoon viitaten.

Puhuin kaverin kanssa puhelimessa, kun vastaan käveli yli 50 vuotias nainen verkkosukkahousuissa, pitkässä toppatakissa ja taisi siinä olla ne tennissukatkin jalassa, mutta parasta olivat aamutohvelit. Apua!!

Minä kaverille: "Vanhana mä en ainakaan pue päälleni verkkosukkahousuja aamutohveleiden kanssa, siis apua. Se näyttää, kun olisi karannut mielisairaalasta. Mä kyllä ainakin puen päälleni ennemmin vaikka nahkahameen ja piikkikorot. Tai en ehkä. Kyllä mä taidan kulkea näissä samoissa kuteissa vanhanakin."

Kaverini: "Ai niissä tiukoissa farkuissa ja napapaidoissa. No, et sä sitten paljon eroa siitä mummosta."

Merci. Au revoir. Bonne nuit.

Kiitos. Näkemiin. Hyvää yötä.

ppppsssstttt. tätäkin hömppää kirjoitettiin väsyneenä elämästä ja kaikesta kuunnellen Sia:n Colour the Small One levyä.

Suomen BB 2008

2008-09-22T23:28:00.003+03:00

Voi että... Mieleni tekisi kyllä sulkea televisio, heittää se parvekkeelta alas ja olla vain oman itsensä seurassa.

Viime aikoina BB:tä seuratessa on tuntunut niin pahalta ja ahdistavalta. En tiedä johtuneeko kokonaan BB:stä vaiko sitten jostakin muusta.

Mutta silti en voi käsittää enää niitä ihmisiä, joita tuolla talossa lojuu.

Ensinnäkin se juorunelikko on aivan omaa luokkaansa. Väite että muut puhuvat paskaa, he joutuvat silti kärsimään kaikesta.

Aivan loistavaa, että Maria putosi pois. Nyt vain odotellessa ensi sunnuntaita, että se pahin negatiivinen ihminen, Mia, tippuisi talosta. En ymmärrä, miten tämän tytön angstaamista jaksetaan katella.

Pelottaa muiden asukkaiden puolesta, jospa tuo tyttö sekoaa ihan täysin ja vaikkapa sitten kuristaa Cheryllin.

Toiseksi, en puolusta Cheryliä, mutta kyllä käy tyttöä sääliksi. Se, millä tapaa muut saavat puhua suunsa puhtaaksi, arvostella ja haukkua seläntakana, ei tee muuta kuin vihaiseksi. Ahdistaa nähdä, miten aikuiset ihmiset voivat käyttäytyä niin v***umaisesti.

Sitähän sanotaan, että aikuiset osaavat kiusata henkisesti pahemmin kuin lapset.

Silti, Cheryll provosoi asukkaita, käyttäytyy monesti hyvinkin huomionkipeästi ja myös puhuu asiansa epäselvästi.

Välillä tekisi mieli laskea, kuinka monta "niinku"-sanaa sieltä tulee yhdessä lauseessa. Tai, kun se lause saattaa olla kolme lausetta, yhdessä lauseessa, niinku. Ymmärsikö kukaan, niinku.. niin.

Mutta, puolustuspuheeni, Cheryll on älyttömän vahva persoona, monestikaan en ole hänen nähnyt murtuvan, ainoastaan silloin, kun Mia, Maria, Niko ja Andreas todellakin loukkaavat häntä pahasti.

Silloin tekisi mieli ottaa taikapinsetit taskusta, nappasta tämä nelikko ulos kuvaruudusta ja murskata kengän alle. Argh.

En siis todellakaan voi ymmärtää. Ahdistaa nähdä aikuiset ihmiset käyttäytymässä sillä tavalla.

Moni tuttuni katselee BB:tä, seuraa heitä jopa 24/7 ja varmasti yhtyy tähän nelikon saamaan negatiivisuuteen talossa.

He eivät voi sietää Cherylliä, eivätkä myöskään Miaa. Mutta silti ovat sitä mieltä että pahempi heistä on Cheryll, mitä minä en taas voi ymmärtää.

Huomaan itsessäni paljon samaa Cheryllin kanssa. Olemme molemmat melko materialisteja, huomionkipeitä, tunteellisia, ehkä jopa turhamaisia välillä. Mutta olemme molemmat rehellisiä, emme puhu pahaa selän takana ja pyrimme aina puhumaan asiat selviksi, jos jokin ahdistaa.

Puhumisesta voin jopa ylistää Cherylliä. Itse en juurikaan osaa pukea tunteita sanoiksi, vaan mieluiten näytän ne. Mutta Cheryll osaa nämä molemmat taidot.

Eli, tässä teille kaikille, jotka eivät voi sietää tuota blondia, minä kannan lipun korkealla ja vadin Cherylliä vuoden 2008 BB voittajaksi (tai ehkä Mariannea)

Ja onpa muuten Cheryllillä hyvä tyylitajukin, ehkä kallis, mutta hyvä. Mikä siinä jos on varaa ostaa tyylikästä ja kallista tavaraa. Parempi varmasti sekin, kuin kuluttaa säästönsä H&M:n kassaan ja tukea lapsityövoimaa jne.

Kulutus ei ole rikos. Muistakaa se!

psst. voi silti toivon, että tämä tyttörukka ei päädy Johanna Tukiaisen ja Martiina Aitolehden (oli muuten ihan pakko googlettaa, kirjoitinko nimen oikein, niin pahasti tökkii tuo nimi päässä) tapaan julkisuuteen bimbona.

Salaisuus

2008-09-14T02:50:00.000+03:00

Katselin maailmaa toisin silmin
En mä nähnyt enää mitään
Siihenkin vain seisomaan jäin
Olin tajuton niin onneton

Kaipasin jotain parempaa
Sellaista jotain paljon helpompaa
Mistä saa jos ei löydäkään
tätä uudestaan

"Kuuletko mua kun mä kuiskaan
Salaisuuden sulle mä ohjaan
Vieläkään en löytänyt
sitä mitä tahdoin sulle niin paljon"

Nananaa...

""Olen onnellinen, jos sinut mukaani saan.
Olen onnellinen, jos jotain tästä mä saan.""

Nananaa...

Katselin maailmaa omin silmin
Jotain hämärää ja kaukaisaa
Siihenkin vain seisomaan jäin
Olin väsynyt, niin väsynyt

"Kuuletko mua kun mä kuiskaan
Salaisuuden sulle mä ohjaan
Vieläkään en löytänyt
sitä mitä tahdoin sulle niin paljon"

""Olen onnellinen, jos sinut mukaani saan.
Olen onnellinen, jos jotain tästä mä saan.""

""Olen onnellinen, jos... sinut mukaani saan.
Olen onnellinen, jos mä jotain tästä saan.""

Nananaa... naa-naah...

ISOna...

2008-08-25T00:17:00.005+03:00

Vielä tänäkään päivänä ei ole tietoa mikä minusta kasvaa ISOna.

Ja koska siksi ISOksi sitten kasvetaan?

Onko siihen olemassa joku ikäraja, painoraja... vaatimuksia?

Lapsena oli hulluja ajatuksia siitä kun ollaan ISOja. Silloin pitää käydä töissä, tuoda leipää pöytään, ja sitten mennään aikasin nukkumaan ja toistetaan tätä joka päivä.

Kuulostaa melko tylsältä. Huoh...

Olisi kivaa, jos olisi olemassa sellaisia lappuja, vaikka kaupan ovessa: "Nyt ostat ainoastaan banaaneja!"

Kirjaston seinällä: "Tänään lainaat vain runoja!"

Matkailutoimiston ikkunassa: "Lähdet viikon matkalle Afganistaniin!"

Tai toisaalta se voisi repiä sisuskalut irti, koska sinä päivänä ei juuri haluakaan matkustaa Afganistaniin lukemaan runoja ja syömään banaaneja. Yök.

Haluan tehdä jotain ihan muuta.

Mutta mitä?

Minusta tulee ISOna... isosisko, työorja, vaimo, äiti, vanha ja raihnainen mummo.

Sinusta tulee ISOna... (jatka lausetta)

Voisi myös olla mukavaa jos elämä todella olisi ruusuilla tanssimista. Ei huolta mistään, joka päivä paistaisi aurinko ja olisi kauheasti tekemistä.

Vaikka on mulla nytkin aika paljon tekemistä. Kauheesti ihania kavereita/ystäviä, joita tahtoisi nähdä vähän useammin.

Paljon ihania vaatteita/kenkiä, joita tahtoisi pitää useissa eri juhlissa.

Ihana kissa ja koira ja mies ja asunto ja asuntolaina (yök).

Muistan lapsuudenleikkimme kaverini H:n kanssa. Olimme lääkäriopiskelijoita, 21-vuotiaita ja ansaitsimme 500 markkaa kuukaudessa. (ihan surkeaa) silloin se kuulosti niin kivalta ja rikkaalta touhulta.

Haaveilimme leikissämme, että kun kasvetaan oikeasti ISOksi, niin meistä tulee se sama lääkäri-Janni ja unipsykologi-Sani. Ja ollaan niinkun bestiksiä ikuisesti. Ja me ollaan ihan sika rikkaita, meillä on vaan komeita miehiä ja iso asunto.

Lapsena halusin myös olla oikesti poliisi. No, tämä haave ei ole vieläkään irrottanut otettaan, mutta koulutuksen puute ja super huono näköni haittaa unelmaa. Huoh, rankkaa.

Yläasteella kaikki kaverit tiesi miksi ne tahtoo. Osa tiesi ehdottomasti, että heistä tulee sairaanhoitajia. Osa lähti automekaanikoiksi, osa kokeiksi ja tarjoilijoiksi. No, minä seurasin jonkun muun unelmaa ja päädyin lukemaan anatomiaa.

Se oli kyllä kaukana siitä mitä tahdoin.

Muistan vieläkin tarkoin opinto-ohjaajani sanat, kun valitsimme minulle sopivinta koulutusta. "Muista valita ammatti, jossa tulet pärjäämään ja tulet saamaan kohtuullista palkkaa." Minä ruksasin tanssiopinnot Joensuuhun, teatteriopinnot Helsinkiin ja kosmetologiopinnot Lahteen. Mikään niitä ei kuulemma ollut tarpeeksi kunnollinen ammatti.

Vähänkö ketutti. Edelleen opinto-ohjaajan sanat vainoaa mielessä: "Tanssija ei ole ammatti, se on harrastus, jolla ei elätetä edes naapurin kissaa."

Ja pah, sanon minä. Sinne meni sitten viimeisetkin itsepintaiset taiteilijaelämän rippeet. Koska olin melko saamaton koulussa, mikään ei oikein kiinnostanut. En koskaan oikein tainnut edes olla hyvä koulussa, en matematiikassa (joten haaveet arkkitehdin ammatista saavat jäädä) enkä oikein muussakaan, paitsi tietysti ne kivat liikunta, kuvaamataito, musiikki jne.

No, kun sain tietää pääseväni kouluun opiskelemaan lähihoitajaksi, riemastuin kovasti, koska kaverini, joka haki sinne myös ei päässyt, vaikka kovasti halusi. Luulin aluksi, että ehkä tämä onkin minua varten.

Olin kuitenkin niin väärässä.

Kestin sitä kokonaiset neljä kuukautta.

Edelleen koulunkäyntiavustajan koulutuksellani yritän selvittää mitä tahtoisin opiskella lisää.

Mutta siis...

Taidan silti olla jo vähän liian vanha aloittamaan tanssiopinnot uudestaan. Musiikki ammattina on melko riskiä ja taiteellista näkemystä minulla on lähinnä itseeni verrattu naamavärkki.

Mutta jonakin päivänä, toivottavasti, tiedän kuka olen, mitä tahdon ja tiedän millaiseksi kasvetaan ISOksi. Ja kun sitten olen ISO tulen sen heti kertomaan.

Tiedäthän sinä jo millainen olet ISOna...

Tah

Punaiset kengät

2008-08-24T21:04:00.002+03:00

kaupungilla kun mä kävelin
sinä vastaan tulitkin
punaiseksi lemahdin

odottaa en osannut
vaikka pistit mun pään aina pyörryksiin

sinä iltana kun pyysit ulos juhlimaan
sun kavereita näkemään
olin onnellinen tietenkin

mutta sitten mielesi muuttui kuitenkin
osannut et päättää otatko minut milloinkin

masennus iskee aina myöhemmin
kun mä menen nukkumaan
ja ajattelen sinua

"punaisilla kengillä
itseluottamukseni taas herätän
pidän puoleni rakkaudessa ja
sodan voitan sittenkin"

vastaantulijoita tuijotan
heistä sinua etsin
turhaan

kuusitoista päivää odotin
sitten luovutin
sinut unohdin

kun sä päätit soittaa sittenkin
luurin korvaan sulle löin

en halua sua enää nähdä milloinkaan
jos et osaa päättä tahdotko minua

ikävä iskee aina myöhemmin
kun mä menen nukkumaan
ja ajattelen sinua

"punaisilla kengillä
itseluottamukseni taas herätän
pidän puoleni rakkaudessa ja
sodan voitan sittenkin"

"punaisilla kengillä
itseluottamukseni taas herätän
pidän puoleni rakkaudessa ja
sodan voitan sittenkin"

Raikas juustokakku

2008-08-11T22:58:00.003+03:00

~24cm irtovuoka

pohja:

n.200g digestivekeksejä

100g voita

~~> Murskaa keksit muruiksi, sulata voi. Nosta pohja jääkaappiin kylmettymään täytteen valmistuksen ajaksi

täyte:

200g keiju vanilja tuorejuustoa

200g philadelphia tuorejuustoa

1 prk valio creme fraichea

1 1/3dl sokeria

3-4kpl limejä

~~> Sekoita juustot, creme fraiche, sokeri ja puristettu limemehu keskenään.

~~> Paista 175 ⋅c n. 45 min. Laita hyvissä ajoin leivinpaperia kakun päälle, jotta pinta ei palaisi.

~~> Jos vuoka on pienempi, paistoaika pitenee, ja jos suurempi, se vähenee.

~~> Jätä jäähtymään huoneenlämpöön n.1h ennen jääkaappiin laittoa. Asettele limepaloja kakun päälle tai tee liivateseos mansikoista.

Anna kakun hyytyä jääkaapissa n.4-6h, mielellään seuraavaan päivään.

I Kissed A Girl

2008-08-03T22:32:00.007+03:00

This was never the way I planned, not my intention
I got so brave, drink in hand, lost my discretion
It's not what I'm used to, just wanna try you on
I'm curious for you caught my attention

I kissed a girl and I liked it
The taste of her cherry chapstick
I kissed a girl just to try it
I hope my boyfriend don't mind it

It felt so wrong, it felt so right
Don't mean I'm in love tonight
I kissed a girl and I liked it
I liked it

No, I don't even know your name, it doesn't matter
You're my experimental game, just human nature
It's not what good girls do, not how they should behave
My head gets so confused, hard to obey

I kissed a girl and I liked it
The taste of her cherry chapstick
I kissed a girl just to try it
I hope my boyfriend don't mind it

It felt so wrong, it felt so right
Don't mean I'm in love tonight
I kissed a girl and I liked it
I liked it

Us girls we are so magical
Soft skin, red lips, so kissable
Hard to resist, so touchable
Too good to deny it
It ain't no big deal, it's innocent

I kissed a girl and I liked it
The taste of her cherry chapstick
I kissed a girl just to try it
I hope my boyfriend don't mind it

It felt so wrong, it felt so right
Don't mean I'm in love tonight
I kissed a girl and I liked it
I liked it

Kate Perry - I Kissed A Girl

psst. Kannattaa tsekata myös muiden laulamana, ehkä parasta viihdettä mitä olen kuullut/nähnyt vähään aikaan !!

Mielimaailma

2008-07-18T00:54:00.009+03:00

En millään jaksaisi uskoa, että en koskaan saa nauttia Jeffreyn tyylistä. Ripaus rockia, ripaus romantiikkaa. Mutta se asenne mikä suunnittelijan vaatteissa näkyy, sopisi niin hyvin kuvaamaan omaa mielimaailmaani.

Kyseessä siis Project Runway (Muodin huipulla) joka juuri sai Suomessa vasta kolmannen kauden päätökseen. Innolla siis odottelen seuraavia kausia.

Jeffrey Sebelia saa monien niskavillat pystyyn. "Sillä miehellä on liikaa asennetta, niin takapuolessaan." "Isosanainen mies, pieni mittainen tekijä..."No, sanookoon ken mitä tahansa, minä rakastuin täysin tähän tyyppiin.

Ihminen, joka käy monien ongelmien kautta voittoon, ei voi muuta kuin ihailla. Ja minä ihailen.

"Dark and annoying" sanat joilla Jeffreyta voisi kuvailla, ja se näkyy myös hänen suunnittelemissaan vaatteissa. Osassa taas on jotakin sitä piilevää romanttisuutta, jota nähtiin myös sarjassa.

Tiedetään, että jokaisen kovankin miehen kuoren alla piilee herkkä poika.

Suosikkini oli siis Jeffrey, mutta ei kannata unohtaa Ulrike Herzneria tai Michael Knigtia, heidän töitään tullaan varmasti näkemään. No, ainakin muualla kuin kotoisassa Suomessa, huoh.

Carrie Bradshaw Syndrome

2008-06-13T17:19:00.002+03:00

Tämä artikkeli kannattaa lukea:

http://www.thecrimson.com/article.aspx?ref=523221

Naisellisuus

2008-06-05T02:37:00.008+03:00

"Vuonna 1533, Orleansin herttuan pienikokoinen vaimo, Katariina de' Medici tilasi suutarin tekemään hänelle parin korkokenkiä, sekä muotia varten, että korottamaan hänen pituuttaan. Ne olivat eräänlaiset kengät, joissa oli korotettu kenkäpohja ja kantapää, mutta eivät kuitenkaan samanlaiset kun tämän päivän platform-kengät..." ---> wikipedia

Eipä tainnut tuo herttua oikein tietää mihin jalkansa pisti.

"Nykyään korkokenkiä käyttävät yleisimmin naiset, ja korkojen korkeus vaihtelee kolmesta senttimetristä stilettikoron kymmeneen senttimetriin tai jopa korkeampiin lukuihin.
Sabrinakorko on standardikorko avokkaille ja se on nimetty Audrey Hepburnin samannimisen elokuvan mukaan. Stilettikorko on saanut nimensä kapeakärkisestä veitsestä ja se on korkeampi ja sillä on kapeampi pohja." ---> wikipedia

Nykyään löytyy niin monenlaisia korkokenkiä, että valinnanvaikeus pistää pään sekaisin ja tilin tyhjäksi.

Muotilehtien sivuilla pyörivät julkkisnaiset ovat monella tapaa tyylikkäitä, mutta aina heillä on naiselliset korot jalassa.

Varsinkin tänä vuonna korkokengät ovat se tämän kesän juttu.

Liekö sitten että olen muodista täysin tietämätön, ajasta jäljessä tai sitten olen vain herännyt ja kasvanut naiseksi.

----

Tämä kesän kuolauslistalta löytyvät niin korkokenkiä kuin muitakin ihanuuksia. esim. Heidi Klumin suunnittelemat Jordache Jeansit.

Myös ikuinen sota kullan ja hopean välillä kiristyy. Upeita kultakorvakoruja löytyy jokaisen koruliikkeen hyllyiltä, mutta samaan aikaan vasemmalla on upeita hopeariipuksia.

Edelleenkään en osaa päättää, kumpaa pitää enemmän.

Omistan tuhottomasti koruja, joita en aina edes ehdi pitää, ja sitten ne usein jäävät johonkin piiloihin, jotka löytyy seuraavalla vuosikymmenellä.

----

Kesä on aina yhtä ihanaa, tuskaa ja ahdistavaa. Kadulla kävellessä tulee aina joku tyylikkäämpi vastaan, kengät alkaa hiertää kantapäästä juuri kun saat juoksuspurtin päätökseen hypätessäsi junaan, liian lyhyt hame nousee korviin pienessä tuulen vireessä, kesän ensimmäinen jäätelöpallo tippuu suoraan uusille vaaleille farkuillesi ja joku työntää kahvit suoraan uuden kauluspaitasi päälle.

Mutta on se kesä silti ihanaa, hauskaa ja niin mukavaa aikaa.

----

Katselin tuossa myös kesän tanssilavoja.

Lavatanssit voisi olla se tämän kesän uusi tempaus lajissaan. Mitä vielä. Muhkea ja upea kukkamekko päälle, tanssikengät jalkaan ja eikun tanssahtelemaan Jari Sillanpään tahdissa (vai mitä ihmettä siellä lavatansseissa nyt sitten soitetaankaan?)

Mutta muistakaa kesän motto, varsinkin juhlissa ja illanistujaisissa, kun nenä alkaa punoittaa liiasta auringossa isumisesta.

"Sisäisesti kaunis, ulkoisesti kaunis!"

(---> oikeastaan sen kuuluisi mennä kyllä, sisäisesti kaunis, ulkoisesti aurinkorasvakerros naamassa)

Ajatuksia... osa II

2008-05-29T23:17:00.010+03:00

You're chatting to me, like we connect
But I don't even know if we're still friends
It's so confusing,
Understanding you is making me not want to do...

...This paranoia is distressing
But I spend most of my night guessing
Are we not, are we together
Will this make our lives much better

I'm not in love
I just wanna be touched ...

Lyrics: Kate Nash ~ Pumpking Soup

Kuva: www.allposters.com

Luv shoes osa I

2008-05-28T22:40:00.014+03:00

Kesä alkaa tehdä tuloaan ja

kaupoissa näkyy ihania kenkiä värikkäinä riveinä.

Värikkäät kengät täydellistävät

muuten pelkistettyä asua loistavasti.

---
Arkeen ja töihin.
Miksi pitäisi aina laittaa mustat avokkaat töihin lähtiessä. Luulisi työnteon maistuvan paremmalta herkullisen värisissä kengissä.

Textile shoe 35€ - Pumps 35€, Dinsko
---

Juhlaan.
Kesän ylioppilasjuhliin, rippijuhliin, häihin ja kaikenlaisiin juhlatilaisuuksiin on aina kiva pukeutua, mutta miksi tyytyä aina mustiin tai valkoisiin kenkiin. Värikkäillä asusteilla ja kengillä saat perusmustan tai valkoisen mekon näyttämään kiinnostavammalta.

Miss Sixty Buckle Front Metallic Court117,64€ - Salvador Sapena Tie Front Platform Sandals 179,92€ , Asos.com

---

Baila, baila.
Illan rientoihin saat väriä menevän värisillä kengillä. Herkulliset värit ja muodot saavat vipinää tanssilattialla.

Karen Millen Satin Stud Platform Sandals 228.36€ - Karen Millen Dip Dye Patent Wedge Sandals 186.84€, Asos.com

---

Kenkiin kannattaa panostaa. Mukavuus, oikeanlainen lesti ja istuvuus kuulostavat samantekevältä, kunhan kenkä näyttää hyvältä jalassa. Mutta myöhemmin jalkasi kiittävät hyvästä lestistä.

Minna Parikan uudet herkulliset kengät ovat saapuneet. Muoto, lesti ja istuvuus ennen kaikkea.

Suunnittele kengät

2008-05-28T21:00:00.001+03:00

Suunnittele sikamageat kengät Reebok sivuilla. Voit ostaa suunnittelemasi kengät itsellesi. Huisin hauskaa ja varmasti et törmää kadulla toisiin samanlaisiin.

Täydellinen juhlamekko?

2008-05-20T18:02:00.009+03:00

Onko sellaista? Täydellistä juhlamekkoa?

Varmasti on... mutta... mistä ihmeessä ne sitten ovat?

Tein havainnon kaupungilla pyöriessäni, että useat juhlamekot on tehty niin suuririntaisille naisille, että tällainen lattarintainen jää vailla ihanaa kangasta ja kuosia. Aina pitäisi valita se tavallinen musta/valkoinen, joka sitten litistää ne tissit vielä enemmän piiloon.

Mainoksissa ja kuvissa luvataan täydellinen mekko, joka istuu hyvin ja näyttää seksikkäältä ja plaaplaa.. Mitä vielä. Kaikissa koristaa se blondi suurine tisseineen!

Pah! Mutta ehkä sittenkin on vielä toivoa.

Zarassa ja Mangossa olen ainakin törmännyt muutamiin malleihin, jotka myös pienirintaiset saavat muotoa näkyviin. Mutta sitten se koko kysymys. Miksi ihmeessä niitä kokoja ei voida tilata lisää? Tiedätkö ketään XL-kokoista, jolla on pienet rinnat, koska sanon (vannon) että ne mallit eivät todellakaan sovi suuririntaisille.

Mutta sen enempää nyt vikisemättä ja narisematta. Löysin ihanan juhlamekon. Zarasta, vaikka luulin että en koskaan löytäisi minkäänlaista juhlamekkoa sieltä.

On tässäkin yksi huono puoli. No, juuri se rinnankohta. Mutta oikeilla rintaliiveillä saan kuin saankin mekon istumaan.

Mekko on monivärinen, satiininen ja ohutta ilmavaa kangasta. Juuri minun näköinen.

Huomasin mekon itseasiassa jo kaksi viikkoa sitten, mutta silloin kyseistä koosta löytyi ompeluvirhe, joka oli niin näkyvä, ettei sitä ompelijakaan olisi saanut kunnolla kuntoon. Ja kyseistä kokoa ei enää ollut missään liikkeessä. Pahus, juuri niin minun tuuriani. Tietysti.

Ja nyt tänään, kotimatkalla, löysin (onneksi) saman mekon, joka luultavasti oli palautettu, ja se oli ehjä! Wuuhuu!!

Täältä tullaan ylioppilasjuhlat, häät, ristiäiset, häät, synttärit jne.

Onnea mekkojahtiin!

Kuvat: Zara, Asos.com

Halataan kun tavataan

2008-05-18T16:50:00.006+03:00

"Halaaminen on ihmisapinoiden välinen tunteiden ilmaisun muoto, jossa kaksi tai useampi ihmisapinaa kietoo kätensä tiukasti toistensa vartaloiden ympärille yleensä rinnan korkeudelta.

Halaamisen katsotaan opittavan useimmiten vanhemmilta. Jos vanhemmat eivät halaa lapsiaan, nämä eivät myöskään halaa vanhempia taikka omia lapsiaan.

Populaarikulttuurin piirissä Teletapit ovat edistäneet halaamista. Teletapit suorittavat usein "ison halin", jossa he kaikki halaavat toisiaan samaan aikaan."

---> wikipedia

"Halihormoni toimii"

Halihormooniksi kutsuttu oksitosiini* alentaa verenpainetta ja stressiä sekä toimii luonnollisena masennuslääkkeenä.

Testien mukaan oksitosiinia on veressä selvästi enemmän n. kymmenen minuutin koskettelun jälkeen.

Syleily tai olalle taputus alentavat myös stressihormoni kortisolin tasoa.

*Oksitosiini (kreik. oksys = nopea, tokos = synnytys) on yhdeksästä aminohappomolekyylistä muodostunut hormoni, joka syntetisoituu väliaivojen tumakkeissa, mutta vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkosta äidin synnyttäessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitorauhasia ympäröiviä pieniä lihaksia. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. --> wikipedia

-----

Halibileet!

Suomessakin on järjestetty halibileitä, joihin toisilleen tuntemattoman ihmiset menevät patjoilla, tyynyillä, peitoilla ja vilteillä täytetylle lattialle, ja halaavat ja koskettelevat toisiaan.

Idean on tarkoitus lievittää stressiä ja masennusta ihmisillä, jotka eivät muuten halaile tai koskettele muita, tai jotka tuntevat yksinäisyyttään.

Ideana ei kuitenkaan ole tulla pariutumaan tai kyseessä ei ole mikään seksuaalinen tempaus, jossa riisuttaisiin ilkosilleen ja harrastettaisiin "ryhmäseksiä". Halaaminen on luonnollista, ja sitä haetaan sieltä mistä sitä saa.

Myös muut kuin yksinäiset, masentuneet ihmiset hakeutuvat ihan seuran vuoksi bileisiin. Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa vielä ilmaisen halauksenkin.

Kuinka ihanaa! Vai mitä?

"Ilmiöitä tulee ja menee: jossain vaiheessa aikuisille tarjottiin tyynysotaa.

Sinänsä koskettaminen on myönteinen asia. Halatessa ihminen tuntee tulevansa hyväksytyksi.

Suomessakin tuttavien halaaminen on lisääntynyt, samoin kuin erilaiset terapiat, joissa kosketellaan." ~Tarja Sandberg (kliininen seksologi)~

Silti mukaan mahtuu aina sellaisia tyyppejä, jotka tahallaan luovat muille mielipahaa koskettelemalla liian seksuaalisesti tai pilaamalla tunnelman ja tällä pilaavat muiden hyvät kokemukset ja saattavat myös luoda ujoimmille ja syrjääntyneimmille traumoja.

Joten jos saat kutsun halibileisiin, muista että kyseessä on ainoastaan koskettelu ja uusien ihmisten tapaaminen. Ei seksuaalinen kanssakäyminen.

Joten, halataan kun tavataan!

Katumus

2008-05-07T23:37:00.003+03:00

Minulle iskee monesti shoppailessa ostokatumus.

Miksi ihmeessä siis otin tämän topin, vaikka se ei todellakaan näytä hyvältä päälläni, vaikka se sovituskopissa näytti niin mukavalta.

Kaikki muuttuu viimeistään aina kotona, kun kaataa ostos saaliinsa sängylle ja käy läpi, mihin ihmeeseen kaikki rahat on taas kuluneet.

Liian pienet farkut, mutta kehtaako niitä mennä enää palauttamaan, ja kertoa että ne puristavat takalistosta, ja että ei ole enää 15-vuotias, joten luultavasti räikeä pinkkikään ei ole enää käy itselle.

Tolppakengät, joiden korkeus hipoo jo 10cm. Kerrotko myyjälle saman tien selitykseksi, nilkkaasi tehtiin viime viikolla iso leikkaus, ja luulit olevasi jo valmis tähän korkeuteen, ei sillä että et osaisi (pystyisi) kävelemään niillä, vaikka tosiasiassa lensit jo naamallesi sovittaessasi niitä uudestaan kotona.

Muotilaukku, joka tosiassa on halpaa tekonahkaa, mutta näytti liikkeen keinovalaistuksessa erittäin hyvältä olallasi, mutta tosiasiassa se näytti kuolleelta marsulta päivänvalossa.

Ostokatumus on yleistä, ja välillä sitä ei vain millään kehtaa mennä palauttamaan, ainakaan ilman suurta keksittyä selitystä miksi juuri palauttaa tuotteen.

Työpaikallani painotetaan aina suureen ääneen asiakaspalvelua, varsinkin siinä vaiheessa kun asiakas palauttaa tuotteen.

Pysy rauhallisena, myötäile asiakasta, koita saada toinen tuote myytyä. Ja käyttäydy kuin siinä ei olisi mitään kummallista että haluaa palauttaa tuotteen. Mutta silti sitä tuntee itse asiakaspalvelijana, että taas yksi raukka, joka ei vain millään osannut valita oikean väristä/liian pieni tai suuri koko, puhumattakaan tuotteen hinnasta, ja siinä vaiheessa on iskenyt paniikki, että millä ihmeellä sen maksaa.

Ja myös asiakkaista huomaa suurta hämmentyneisyyttä, syyllisyyttä ja he saattavat keksiä niin uskottavan mutta niin valheellisen tarinan, jotta palautus olisi tavallaan jo ansaittua.

Ystäväni kertoi kerran palauttaneen ostamansa paidan, joka oli ihan hyvä, hinta suhteellinen ja värikin menettelin, ongelma oli vain siinä että niitä lojui sohvan nurkissa muutama kymmen samanlaista, ja liikkeestä oli saanut kahvitarjoilua sinä päivänä, eikä hän ollut kehdannut lähteä sieltä ilman minkäänlaista ostosta.

Kuka ihmeessä menee vaateliikkeeseen pullakahville ja lähtee ostamatta ainuttakaan tuotetta? Siis muut kuin vanhemmat ihmiset ja köyhät, jotka aivan kyttäävät ilmoituksia ilmaisista purtavista.

Minä palautin juuri toissa päivänä kengät, jotka olin ostanut lehtiostoksen lisänä. Olihan nyt ihan hölmöä ostaa pelkkä lehti, koska se oli halvempi siellä kuin muualla.

Palautuksen aikana pysyin hiljaa, mutta mielessäni kupli monenlaisia satuja, miten toinen varvas olikin niin huono, että se hiertyi samantien, tai miten olin ostanut pikkusiskolle lahjaksi, mutta olinkin juuri ostanut samanlaiset, ha, kas kummaa. Sattumaa.

Miksi ihmeessä siis teemme tällaista? Välttääksemme häpeää?

Tiedä sitä.. mutta palauttaminen, ostoskatumus on kyllä jokapäiväistä. Mutta silti en ole vielä palauttanut limupulloa, joka on vain osunut käteeni tiskin päässä, joka sekin siis heräteostos.

Kuka sitä nyt maitoa palauttaisi kauppaan, vaikka ei maitoa joisikaan, mutta koska se on vain tuntunut kaupassa kivalta ostokselta.

Toinen ystäväni kertoi ostaneensa masennuksissaan vauvanpurkkeja, koska näytti niin ryytyneeltä työnteosta, että sai kauppiaalta pahamaineista katsetta, mutta koska hän osti vauvanruokaa, hän sai taputuksia olalle.

Kummallinen maailma...

Palaan asiakaspalveloimaan.. (vai miten ihmeessä tuo sitten kirjoitetaankaan)

Hassun hauskaa vappua!

2008-04-29T22:39:00.003+03:00

Simanmakuista, munkintuoksuista Vappua kaikille!

Hiustyyliä

2008-04-07T22:50:00.003+03:00

Huomenna varattu aika kampaajalle, saa nähdä minkänäköisenä sieltä tulee ulos.

Yleensä olen nimittäin ollut melko pettynyt lopputulokseen, mutta jospa kerrankin nyt pitäisi mieltä ja toivoa yllä, että "kyllä siitä hyvä tulee!"

Kunhan vain ei kävisi näin huonosti:

Kampaaja ampui hiusmallista valittanutta asiakasta (08.03.2008)

Pennsylvanialainen kampaaja imi kenties vaikutteita Johnny Deppin esittämältä Fleet Streetin paholaisparturilta. Asiakkaan ei tosin käynyt aivan yhtä huonosti kuin Tim Burtonin elokuvassa.

Tapahtumat saivat alkunsa viime torstaina, kun Lauren Newton, 28, ajatteli piristää päiväänsä uudella hiustyylillä. Hän meni hiusmuotoilija Monique Reedin kotiin, mutta heille tuli pian riitaa hiusmallista.

Kimpaantunut kampaaja ei halunnut kuunnella valituksia, vaan päätti tukkia asiakkaan suun.

- Hän meni makuuhuoneeseen, otti aseen ja ampui kattoon, poliisipäällikkö James Blyth kertoi Associated Pressille.

Siinä vaiheessa Newton katsoi paremmaksi häipyä siskonsa kanssa vähin äänin. Reed ehti kuitenkin ampua pakenevaa Newtonia alaselkään.

Naisen onneksi vammat eivät ole hengenvaarallisia. Hän on hoidettavana sairaalassa Pittsburghin lähistöllä.

---> Lähde: Iltasanomat

Kampaajaa odottaa syyte muun muassa törkeästä pahoinpitelystä.

Kevätsää

2008-04-04T12:03:00.003+03:00

Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa, puut jo silmut saa!
Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi.
Kevätsää lämmittää, luonnon herättää.

Kenpä vaan voisikaan jäädä kotiin nukkumaan?
Vuoretkin, laaksotkin kutsuu leikkihin.
Kuulet huilun sävelen: käki kukkuu kultainen!
Kenpä vaan voisikaan jäädä nukkumaan?

---

Muiden blogeja lukiessa tulee fiilis, että on ihan pihalla. Joku kirjoittaa niin tunteikkaasti omista fiiliksistään, joku taas niin rohkeasti ja joku taas niin täydellisesti, että voi jopa kuvitella mielessään tapahtumat.

Mutta kevät on sellainen, joka saa ihmiset runoilemaan ja taiteilemaan. Oli nyt kyse sitten valokuvista, vaatteista, taidemaalauksista, musiikista jne. niin kyllä se kevät herättää ihmiset taas eloon.

Mutta siis vakavasti puhuen, taidan itse olla vielä aika nukuksissa. Onhan toki kivaa että ulkona paistaa aurinko ja saa vaihtaa kuumat toppatalvikengät lenkkareihin, aurinkolasit silmille ja lähteä taas vihdoinkin pitkille lenkeille.

Mutta minä ainakin haluan vapaapäivinä nukkua pitkään, mutta minkäs teet, kun aurinko pakottaa sinut heräämään jo 9.00 aamulla, ja sitä sitten sängyssä maristaan ja huokaillaan että eikö nyt joku samperi voisi sulkea niitä sälekaihtimia.

Ei ole helppoa kesälapsen ja syyslapsen yhteisasuminen.

Meillä asuu aamuvirkku ja yöeläin. Tai oikeastaan kaksi molempia.

Yksi haluaa herätä ajoissa puuhamaan asioita päivänvalossa, tapaamaan ihmisiä (naapureita) ja lähteä pitkälle retkelle metsään haistelemaan uusia tuulia.

Toinen taas haluaa nukkua mahdollisimman pitkään, tarvitsee ainakin pannullisen kahvia herääkseen uuteen päivään, notkuu sohvalla vielä muutaman tunnin ja kun aurinko miltei jo laskee, pääsee ulos tuulettumaan.

Mutta onneksi tämä on vain jotain kevätsyndroomaa, koska kyllä syyslapsikin innostuu kesästä, auringosta ja niistä kaikista samoista asioista kuin kesänlapsikin. Se vain vaatii hieman aikaa ja kärsivällisyyttä.

Aurinkoista kevättä!

Kissakaveria EI jätetä!

2008-04-01T00:19:00.009+03:00

Nyt alkaa taas kevät kukkia ja ihmiset suuntaavat nokat kohti kaakkoa.

Matka kohti mökkiviikonloppuja.

Ja siellä takapenkillä se Maija taas vinkuaa sitä mustavalkoista mirriä itselleen, ja äiti myötäilee, että kyllä me sellainen hankitaan kunhan päästään perille...

Ennen kuin otat itsellesi kesäkissan, muista muutama asia!!

- Kissa on eläin, joka tarvitsee hoitoa ja suojaa

- Kissa on eläin, joka tuntee myös kipua

- Vaikka kissa olisi kuinka itsenäinen, se ei tarkoita sitä, että sen voi jättää omineen viikkokausiksi siinä toivossa että: "kyllä se hiiriä sieltä metsästä metsästää"

"UUSI KAMPANJA ALKAA!!!
Whiskas Kissakaveria Ei Jätetä -kampanja käynnistyy vu

onna 2008 jo viidennen kerran. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä vastuustaan lemmikinomistajina ja herättää yleistä keskustelua lemmikkien ottamisesta ja pitämisestä. Suomessa hylätään vuosittain tuhansia eläimiä, joista valtaosa on kissoja.

Kampanjasta kertyvät varat lahjoitetaan Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton löytöeläintyölle. Varat käytetään pääosin kissojen sterilointiin ja kastrointiin sekä rokotuksiin ja madotuksiin, mutta myös tunnistusmerkintöihin mikrosirulla, jotka ovat suurena apuna kadonneiden kissojen löytämisessä ja tunnistamisessa. Vuonna 2004 aloitettu kampanja on kerännyt varoja löytöeläimille reilusti yli 20 000 euroa.

Kampanjan kummeina jatkavat musiikin monitoimimies ja päätoimittaja Jone Nikula, juontaja ja tv-kasvo Ellen Jokikunnas, laulaja Jonna Kosonen ja näyttelijä Eija Vilpas. Lisäksi kampanjan avajaispäivänä paljastetaan vuoden 2008 uusi Kissakaveria Ei Jätetä -kummi.

Vuoden 2008 kampanja alkaa 25. huhtikuuta."

Lahjoita 5€ SEY:n eläinsuojelutyöhön.

Näin osallistut kampanjaan: Kissakaveria

Ei Jätetä -hyväntekeväisyyskampanjaan voi osallistua lähettämällä tekstiviestin SEY numeroon 16350. Viestin hinta on 5 euroa.

Eläimet kiittävät tuestasi.

Tee testi Sey:n sivuilla:

http://sey.brandson.fi/?s=s

Lähde:
http://www.sey.fi/

Yhteisöt: (klikkaa)

Facebook

Irc-galleria

Minun ja Pinjan terveiset kaikille maailman kissoille, koirille, hiirille, papukaijoille, pupuille, hirville, mäyrille, hevosille, lehmille, kanoille, virtahepoille, tiikereille, seeproille, sioille ja siis kaikille eläimille!!

Muista myös yhtä tärkeä Irti mun munista- kampanja!

Animalia

Irti mun munista

Päivän Nemi

2008-03-21T01:31:00.001+02:00

Påsk!

2008-03-21T00:47:00.018+02:00

Värikästä pääsiäistä!

Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen eli vapaaksi pääsemisen (mistä johtuu myös sana pääsiäinen) muistoksi. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Jehovan todistajat eivät vietä pääsiäistä.

Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla.

Harvinaisin pääsiäissunnuntain päivämäärä on varhaisin mahdollinen eli 22. maaliskuuta. Tämä on koettu Suomessa viimeksi vuonna 1761 ja koetaan seuraavan kerran vuonna 2285.

Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava viikko, jota läntisessä perinteessä nimitetään hiljaiseksi viikoksi, itäisessä perinteessä Suureksi viikoksi. Suomessa on läntisen perinteen mukaisesti hiljaisen viikon eri päiville omat nimensä:

- palmusunnuntai eli virposunnuntai

- malkamaanantai

- tikkutiistai

- kellokeskiviikko (huom. ei pidä sekoittaa tuhkakeskiviikkoon)

- kiirastorstai

- pitkäperjantai

- pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai

- sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai

Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana (alun perin päsieinen) ja tarkoittaa paastosta "pääsemistä", eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä.

Muuta:

Jotkut vanhemmat kertovat lapsilleen, että pääsiäiskukko munii pääsiäisyönä suklaamunia ja karamelleja lasten tyynyn alle.

Pääsiäismuna on Jeesuksen haudan ja iankaikkisen elämän vertauskuva. Pääsiäismunien maalaaminen on alkuaan ortodoksinen tapa.

Narsissit, tulppaanit ja liljat ovat pääsiäisajan, väreillään ilosta kertovia kukkia. Lilja on puhtauden ja viattomuuden symboli.

Rairuoho ja hiirenkorvalla oleva koivunoksa pääsiäispöydässä kertovat luomakunnan heräämisestä uuteen elämään. Pajunoksat koristellaan kreppi- ja silkkipaperikukin. Palmusunnuntaina oksilla virvotaan sukulaisia ja ystäviä Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.

Mämmi on israelilaisten pääsiäisenviettoon liittyvän happamattoman leivän jäljitelmä. Nykyisn mämmi syödään sokerin ja kerman kera. Ennen vanhaa sitä levitettiin ruisleivän päälle.

Noitien pelättiin vahingoittavan ihmisiä ja kotieläimiä. Niinpä niiden karkoittamiseksi sytytettiin trulleille pääsiäistulia pelotukseksi.

Pääsiäismunia piilottava pääsiäispupu on pääsiäisaamuna käynyt piilottamassa munia joita lapset saavat etsiä piilopaikoista.

--> Kuvat: Metro ja web.tukholma

---> Lähde: Wikipedia

Uutisia meiltä ja maailmalta!

2008-03-19T20:24:00.005+02:00

"Lyhyet ihmiset ovat pidempiä lajitovereitaan taipuvaisempia mustasukkaisuuteen, väittää Hollannin Groningen ja Espanjan Valencian yliopistoissa tehty kysely."

Lähde: Metro, 19.3.2008

Mielipide osasto Metrossa:

"Ovatkohan suomalaiset maailman sairain kansa? Tähän kysymykseen päätyy väistämättä, kun matkustaa julkisissa kulkuvälineissä, jotka tuntuvat aina olevan täynnä piittaamattomia tubiyskijöitä ja päin pärsijöitä. Nytkin Suomessa jylläävät monet flunssat, vatsataudit ja tarttuvat keuhkotaudit.

Joskus takavuosina oli terveysviranomaisten toimesta julkisissa kulkuvälineissä "älä yski päin"- kampanja samaan tapaan kuin taannoinen "älä kälätä puhelimeen" -kamanja. Tälläinen "älä yski päin" - kampanja olisi tapeen olla joka vuosi. Siitä olisi kansanterveydelisestikin hyötyä kuin vaikkapa metrojen mainoksista."

Lähde: Metro 19.3.2008

"375 000 dollaria (noin 237 800 euroa) joutuu Britney Spears maksamaan entiselle aviomiehelleen Kevin Federlinelle pitkittyneessä huoltajuuskiistassa syntyneitä oikeudenkäyntikuluja."

Lähde: Metro 19.3.2008

"Kustannusyhtiö Tammen sarjakuvalinja Sangatsumanga on julkaissut ensimmäisen suomalaisen mangasarjakuva-albumin. Vartijat 1 -sarjakuvan on kuvittanut Elli Puukangas ja käsikirjoittanut Heikki Valkama.

Puukangas on aiemmin julkaissut mangatyylistä sarjakuvaa omakustanteena ja Valkama suomentanut Dragon Ball -mangasarjaa.

Matkailulehti Mondon päätoimittajanakin tunnetun Valkaman mukaan Vartijoiden ensimmäisen osan piti ilmestyä jo viime syksynä. Lopulta albumi saapui painosta maanantaina viisi minuuttia ennen julkaisutilaisuuden alkua. Tästä huolimatta se ehti ensimmäiseksi suomimangaksi, sillä Otavan kotimaisen mangasarjan avausosa Vaihdokas tulee ulos heti kuun vaihteessa.

Yli kymmenvuotiaille tarkoitettu Vartijat-sarja on suunniteltu ainakin neliosaiseksi. Seuraava osa on tarkoitus saada myyntiin loppuvuodesta ja seuraavat kaksi ensi vuonna.Vartijat-sarjan tapahtumat sijoittuvat Suomeen ja ennen kaikkea sen metsiin. Pääosassa on japanilaissuomalainen poika Seiya. – Ja kun ollaan Suomessa, mitään ei voi tehdä kytkemättä siihen vähän kalevalaista meininkiä, Valkama sanoo. Lähtökohtana on kuitenkin alkuperäinen japanilainen manga, mikä näkyy sekä piirrostyylissä että tarinan maailmassa.

Realismiin tarina ei pyri luontokuvauksissakaan, sillä loppupuolella Suomen luonto alkaa näyttää jo melko eksoottiselta. Mangalle uskollisesti albumia luetaan lopusta alkuun päin ja oikealta vasemmalle. ”Unelmani on, että Vartijat käännettäisiin vielä joskus japaniksi.”

Lähde: Metro 19.3.2008

Colors only!

2008-03-14T00:52:00.019+02:00

Väriä elämään!

Sitähän me kaipaamme tähän synkkään ja masentavaan kevät-talveen, joka vierii hyvä-paha-hyvä-paha-sääakselilla jatkuvasti.

Ja ärsyttävintä on kun siitä ei edes voi syyttää ketään, pah.. Vihaan tätä aikaa. Kuraa, loskaa ja tuulta. (ei se syksylläkään kivaa ole, mutta värikkäämpää ainakin)

Googlaillessa löysin jotain ihan mahdottoman ihania juttuja. Meikkejä, kenkiä, sukkiksia. Ja arvatkaa mitä? Kaikki värikäs ja räiskyvää - ei enää mustanharmaitatylsiävärejä.

--> Kuvat: www.akrondesign.com ja www.punanaamio.fi

Ihan älyttömän karkkimaisia ihania tennareitakin löytyy pilvinpimein, mutta suosikit löytyi heti.

Adidaksen malli ZX 600 "multicolor" -tennarit on niin herkullisen väriset, että ne tekisi mieli syödä.

Eikä hassummat ole Coogin ylisöpöt varsitennarit, jotka voisi nähdä katukuvassa useamminkin, kuin kerran.

---> Kuvat: http://overkillblog.com/1169/adidas-zx-600-multicolor/ ja http://www.shopcoogi.com

Myös Nike, Converce ja muut ovat ottaneet opiksi ja laittoivat mallistoihin multivärejä. Mutta miksi ihmeessä en huomannut niitä jo viime vuonna (2007). Hemmetti, taasko olen vuoden jäljessä? (vaikka mitään uuttahan se ei tietenkään olisi).

---

Leikkasin taas otsiksen, äh, en enää edes jaksa ajatella miksi, kun se on tehty se on tehty. Piste. Mutta silti...

Ajattelin sitten kokeilla jotain erilaista. Pää punaiseksi ja otsis pystyyn, hmm.. Miksi se näytti niin tutulta.

Ainiin.

Se saattaa näyttää ajoittain tältä:

--> Kuva: http://www.plasticbamboo.com/wp/wp/wp-content/uploads/ss_harajuku_colours.jpg

Kysessä on siis Harjuku-ilmiö, joka on minulle yhtä vieras kuin ulko-wc - mielenkiintoinen, mutta liian pelottava.

Ha, mutta hyvältä näyttää. Värejä (paljon) ja uskallusta olla erilainen. Miksi pitää aina näyttää samalta, plaah... Väriä elämään, se saa hymyn huulille, muidenkin kuin itsesi.

Ainiin... Harajuku sitten äännetään, niin että "ju" lausutaan "dzu". "dzu... dzu... dzu..." Opetelkaas!

Harajuku tytöt ovat uuden ajan Geishoja. Wuuhuu, perinnettä jatkuu jossain mielessä.
On se Japani vaan ihmeellinen maa, ja sinne pitäisi matkata. Pian.

----

Meikeissä pitää myös olla väriä. Ja on ihanaa kun ihmiset uskaltavat meikata näkyvästi, räväkkäästi ja erilaisesti. Pienelläkin värillä saa paljon aikaa.

Ensin kannattaa tosin totutella niihin väreihin, kunnes alkaa tunkea luomiväriä niin että se paistaa naapurimaahan asti.

Erinomaisia kokeiluja on ollut turkoosi ja vihreä. Varsinkin tälläiselle punapäälle (jolla on oikeesti välillä ihan hauskaa) sopii nuo värit. Pinkkiä tuli kokeiltua pari kertaa, mutta se veresti silmät niin, että näytti ennemmin sairaalta kuin hyvältä. No, ainakin näytin erilaiselta. Ha.

Vahva silmämeikki näyttää aina hyvältä kun se on tehty siististi, eli väriä ei vaan kannata sutaista ohimennen (joskus tosin sekin voi onnistua) . Meikki näyttää myös aina siistimmältä kuulaassa ihossa. Eli punertava iho tai epätasainen meikkipohja ei ole hyvä lähtökohta räiskyville väreille.

Mutta ei me kaikki voida omistaa sellaista Penelopen ällöttävää vauvapylly-ihoa. Joskus se on vaan sutaistava jotain tähän näppyläiseen punertavaan ihoon. Ei voi mitään. Tätä se elämä on.

Räiskyvää meikkiä ei myöskään kannata ottaa kovin tosissaan. Sen kuulukin olla huomiotaherättävää ja hauskaa. Hymy, hymy.

Karkkivärejä tarjoavat miltei joka kosmetiikkaosasto, ja sieltä voi poimia mieleisensä. Seuraavaksi lähtee ehdottomasti kokeiluun kunnon räiskyvä punainen ja keltainen, joko erikseen tai yhdessä.

Hmm.

---> Kuvat: http://www.medusasmakeup.com/ima/electrocollection.jpg,

www.afrobella.com

Ajatuksia... osa I

2008-03-10T16:18:00.013+02:00

"Oh yeah what we're living in (let me tell ya)
It' a wonder man can eat at all
When things are big
That should be small
Who can tell what magic spells we'll be doing for us.
And I'm giving all my love to this world
Only to be told
I can't see, I can't breathe..."

Lyrics: Jamiroquai - Virtual Insanity

"Oh, I said "I'm so happy, I could die."
She said "Drop dead," then left with another guy.
That's what you get if you go chasing after vengeance.
Ever since you got me punctured this has been my sentence.
Oh I used to be disgusted
and now I try to be amused.
But since their wings have got rusted,
you know, the angels wanna wear my red shoes.
Red shoes, the angels wanna wear my red shoes."

Lyrics: Elvis Costello - (The Angels Wanna Wear My) Red Shoes

Mieleeni muistui, että pitäisi kirjoittaa kummipojalle Guatemalaan. Varmasti siellä jo odottelee postia.

Heroes

2008-03-10T04:48:00.005+02:00

En malta odottaa että Heroes jatkuu 3:n tuotantokauden uusilla jaksoilla. SYKSYLLÄ. Siis mitä ihmettä tässä tekee ennen sitä?? Onneksi sentään Lost jatkuu uusilla jaksoilla.

Tässä vielä aikaisempi fanipostaus:

Milo Ventimiglia

Dirty Dancing

2008-03-01T02:00:00.007+02:00

Mä vaan yksinkertaisesti rakastan tätä elokuvaa ylikaiken. Ja kyllähän Patrickia voisi kuolata vaikka tuhat kertaa leffan aikana! Läähpuuh, vakeaa katsoa kiihoittuneessa mielentilassa herkkää, koskettavaa ja romanttista elokuvaa.

Ja apua, ne kaikki mekot joita Jennifer Gray käyttää, lääh... Tahtoo myös.
Kunpa tulisi jo pitkä, kuuma, romanttinen kesä! Mmmm...

Puuvillaa-farkkua-oranssia-kenkiä

2008-02-24T00:42:00.011+02:00

Kuvat 12/07 Olivia- lehdistä ja Indiska.

Lainauksia

2008-02-23T23:24:00.010+02:00

Helmikuun Trendi-lehti.

Valittaminen on ah, niin ihanaa, joten löysin yhteyttä Trendin toimittajiin Niklakseen ja Hannaan.

"Ennen kaikki oli paremmmin. Esimerkiksi nyt vaikka televisiossa. Sieltä tuli ohjelmia, jotka oli keksitty tekstittää niin, että teksti ja kuva pelasivat yhteen. Nythän tekstitys tulee ohjelman jälkeen tai vähintään viiveellä." (tai ei ollenkaan)

~Niklas Thesslund~

------------------------

Lainaus Hanna Tohtualta:

Klikkaa suuremmaksi nähdäksesi koko teksti!

Kakarat/teinit/nuoret/lapset

2008-02-15T21:56:00.006+02:00

Mitä hemmettiä teini-ikäinen ajattelee? Sen haluaisin tietää. Siis ei mitä takoo suustaan ulos, vaan mitä ihan oikeasti, sisimmissään ajattelee.

Tuskinpa ainakaan sitä samaa mitä laukoo suustaan harva se sekunti.

Tänään ruokatauolla oli järkyttävää suorastaa kuunnella teini-ikäisten puhetta. Ei voinut kuin pudistella päätään, että noidenko käsiin pitäisi tämä maailma jättää, ei helvetissä! (anteeksi kirosana, mutta se oli todellakin tähän aiheeseen täysin sopiva!)

Teini-ikäiset yleensä kehuvat mitä ovat tehneet viime päivinä.

"Ollaan vedetty kännit jonkun Jassun luona. Laattailtiin junasta poistuessa. Pummattiin röökiä mäkin kulman takana. Naurettiin spurguille, kun ne laattaili ja kaatuili pitkin katuja. Pummattiin rahaa, että päästään vessaan. hengailtiin torilla ja leikittiin 20v."

Tänään liuta nuoria istui hesburgerissa, ja yksin niistä sitten kehuskeli, kuinka on joutunut poliisikuulusteluihin ja saa merkinnän rikosrekisteriin, ja muut olivat täysin vailla ymmärrystä kuinka vakavasta asiasta tosiasiassa olikaan.

Ymmärtävätkö nämä nuoret ollenkaan sitä, mitä tuo "mukava pikku jekku" pitää sisällään? Rikosrekisteri kuitenkin tulee vaikuttamaan työn saantiin ja muuhunkin. Minä en kyllä ajattelisi sitä vaan "ihan megasairaansiistinä" juttuna.

Sietäisi kyllä nykyajan nuorisoa potkia saappaalla päähän, prkl!! Saamattomia lapsia! Mitä niistäkin vielä tulee?

Sossun luukulla käyviä alkoholisti rikollisia?

Toivottavasti ei, koska ehkä toivoa on. Uskon, että ennen kun nämä nuoret täyttävät 20- vuotta, ehkä he tajuavat jo vähän enemmän. Sitä ennen... Saappaalla päähän, sanon minä.

Hittoviekunsuututtaatuollaisetpeniskat!!

Onneksi löytyy myös paljon poikkeuksia, nuorisoa, joka osaa oikeasti käyttäytyä ihmisiksi! Sellaisia nuorisoa minä katson mielelläni.

Enkä nyt todellakaan tarkoita mitää kirkossa oppinsa käynyttä nuorta. Vaan ihmisiä, jolla on järki päässä ja jalat maassa.

Piste. Tämä uikutus loppuu tähän. Piste. Piste

Ystävä oo sä mulle!

2008-02-14T17:01:00.007+02:00

Hauska sarjakuva :) Pisti oikeasti vähän hymyilemään. Klikkaa isommaksi!

Ystävänpäivä on joka päivä!

"Todellisen ystävän tuntee siitä,

että hänet kohdatessaan

pitkänkin eron jälkeen,

on kuin eilen olisimme tavanneet,

vaikka hän olisi

joskus kauankin poissa

ja kaukana,

on hän silti ähellä,

koska hän on aina sydämessä."

"Kun ajattelen ystävääni,

tulen hyvälle tuulelle,

että hymy leviää kasvoilleni niin,

että korvat ottavat vastaan."

"On ihan hillittömän ihanaa omistaa

sellainen ystävä,

jolle voi ihan täysillä vuodattaa

omat ilonaiheensa tietäen,

että hän yhtyy koko sydämestään niihin."

"Hyväntuulinen on hymyhuulinen

hymyhuulinen hymyn saa."

--> Runot Marleena Ansion Hyvällä Tuulella-kirjasta.

Ja muutamia kivoja ystävänpäivärunoja, joita on tänään tullut kännykkään:

"En tarvitse mitään niin paljon

kuin hunajaa,

paitsi ystäviä."

~Nalle Puh~

"Ystävyys on kuin

kusi housuissa.

Kaikki näkevät sen heti,

mutta vain itse voit

tuntea kuinka se lämmittää."

Laskiaistiistai

2008-02-05T06:33:00.000+02:00

Vai laiskiaistiistai?

Samantekevää... Kunhan on hauskaa!

"Laskiainen on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä.

Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosenmontag ("ruusumaanantai").

Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu vasta pääsiäisenä.
Laskiainen on iloinen, jopa riehakas juhla, koska laskiaistiistain jälkeen seuraavana tuhkakeskiviikkona ja paaston aikana riemu ja juhlinta vaihtuvat mietiskelyyn ja rukoukseen. Ortodokseilla paasto alkaa jo maanantaina, joten viimeinen päivä ennen paastoa on laskiaissunnuntai, joka ortodoksisessa kirkossa tunnetaan nimellä sovintosunnuntai." ---> lähde: wikipedia.

Silloin saa syödä hyvin, käydä pulkkamäessä ja syödä herkullisia pullia.

Nams, nams.

Herkullista laskiaispäivää ja runebergin päivää kaikille!

Ja eikun pyvvymäkeen, jiihaa!!

Herkullisia laskiaispulla ohjeita löydät esim. täältä:

Herkut.net

Maikkarin leivontanurkka

ja Runebergintortut esim. täältä:

Myllyn Paras Oy

Valio

Kengät vs. raha?

2008-02-05T06:03:00.001+02:00

Hmm.. Valitsen toisen. Ai, kumman?

No, kumman itse valitset? Niin juuri. Hyvä.

Joskus käy niin että kun seisot vaatekaappisi ääressä, ja pitäisi löytää jotain päälle pantavaa juhliin, ei tahdo löytyä yhtään mitään. Miksi?

No, ensimmäiseksi tulee mieleen, että eihän sitä samaa mekkoa/paitaa yms. voi käyttää enää uudestaan, mitä jos siellä juhlissa on joku joka on nähnyt jo sinut siinä samassa mekossa? Niin. Ei kannattavaa. (Älä toki ota sitä riskiä.)

Mutta perimmäinen syy taitaa silti olla se uutuuden viehätys. Kun laitat ensimmäistä kertaa sen uuden mekon/paidan jne päällesi, se tuntuu hyvältä.

Hymyilyttää...

Joten samoin on kenkien kanssa.

Minä en vain osaa sanoa ei. EI!

Tai siis.. Osaan.. EN vain halua. En halua sanoa itselleni; "Kuules nyt neiti, sinulla on jo ihan liikaa kenkiä, ei varmasti enää kannattaisi tuhlata viimeisiä ruokarahoja noihin ihanuuksiin?!" Vastaus on yleensä; "No, miksi ihmeessä sitten menit sanomaan niitä ihaniksi. Kyllä nyt tehdään kaupat."

Ja lopulta ollaan siellä kassalla, ja taas tuhlattu ruokarahat.

Kotiin ei taida olla menemistä?

No, meillä on totuttu.

Kenkiinsortuja. Minä! En mahda sille mitään. Niissä on jokin suuri voima. En voi vastustaa kiusausta kun näen jotkin ihanat kengät hyllyllä ja juuri minun kokoani. Sattuipas.

(Ei. Nyt olen väärässä. Kerran on tapahtunut niin. Kyllä! Uskokaa pois. Ja se kyllä harmittaa, vieläkin, näin monien vuosien jälkeenkin.)

Nyt olen löytänyt kahdet ihanuudet, ja puren koko käteni verille, jotta en vaan tuhlaisi vähäisiä varojani niihin. Ja synttäreitäkään ei ole tulossa, ei joulua ei mitään. Pah.

Jospa ystävänpäiväksi?

Pyh... Vaikka pakko myöntää, että mies joka ostaa naiselleen kengät lahjaksi, on unelmamies. U-n-e-l-m-a-m-i-e-s!

Jaa, että onko heitä. Tuskinpa.

Bronx 85€

Björn Borg 65€

Tukka asiaa!

2008-01-31T19:19:00.001+02:00

Koskaan ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä, joten en minäkään.

Tukkaongelma. Äh, se pahin ongelma. Ikinä ei ole varma sopiiko joku malli itselle, ja sitten sitä on peruuttamassa aikaa kampaajalleen, ettei tulisi tehtyä emämunausta.

Itse olen saanut jo valituksi värin. Punaisen. Jotakin tämän tapaista:

Kuva: Nelonen.fi

Pitkät yöt

2008-01-29T05:33:00.000+02:00

Nykyinen mieliala: pörröinen

Pitkät yöt, lyhyet päivät.

Kuulostaa pirullisen todelta. Tässä yöllä kun kuuntelee musiikkia, antaa ajatusten juosta ja kehon rentoutua tulee väistämättä mieleen mielenvikaisuus.
Kuka järkevä ihminen valvoo kaikki yöt miettien kaiken maailman ongelmia ja yrittää ratkoa niitä aamuyöhön asti saamatta kuitenkaan mitään järkevää ratkaisua niihin.

Yöeläminen on myös tapa. Moni herää mieli virkeänä uusista ajatuksista, ja saa sepustettua ne kaikki paperille.

Päivä elämä. Hmm... Sen täytyy olla melkoisen tylsää. Aamu 8.00 iltapäivä 16.00 asti työtä, raskasta, puuduttavaa ja tylsää työntekoa. Moni voi tähän samaistua. Kovin moni työpaikka ei houkuta juuri sängystä noustuaan.

Minä vihaan ihmisiä, jotka alkavat lärpättämään heti aamutuimaan junassa/bussissa. Meteli joka heistä lähtee on lähes sietämätön. Näin talvisin tekisi mieli heittää huppu päähän, aurinkolasit silmille ja kadota niiden ihmisten lähettyviltä.

Mutta vihaan myös ihmisiä, jotka jaksavat esittää olevansa energisiä työpäivän jälkeen. Taas kerran tekisi mieli vajota sinne penkin alle suojaan.

Vihaan myös iltasella hykerteleviä ihmisiä, jotka kailottavat suureen ääneen, ketä ovat menossa tapaamaan, minne ja monen aikaan. Tekisi mieli nousta seisomaan ja huutaa: "Hiljaa.!"
En sitä tee, älkää pelätkö. En rohkene.

Olen tylsä, laiska yöeläjä, joka ei jaksa talviaamuja, ei päivää, ei ihmisiä kauppajonossa, ei arvostelua pörräävästä tukasta, ei kiukuttelevia lapsia bussissa eikä varsinkaan naapuritätin sairaskertomuksia.

Kuuntelen kodissani musiikkia aamuyöhön asti, nukun aamut ja shoppailen illat. Syön vähän, juon paljon. En tupakoi, en yski enkä varmastikaan sairastu flunssaan.

Olen apaattinen. Se on minua hyvin kuvaava sana. Voisi myös sanoa sekopäinen, hullu, mielenvikainen... (ehkä herttainen ja pörröpäinenkin...)

... mutta parannut viimeistään kun ensimmäiset auringonsäteet osuvat ikkunaani vielä kuuden jälkeen illalla. Lupaan sen. (Herttaisuudesta en tiedä.)

Sweet dreams!

Lilamaniaaa!

2008-01-16T22:20:00.000+02:00

Hmm... Katsotaans... Minulla on liila paita, neule, t-paitoja, juhlatoppi, sekä liila iso laukku ja pikkulaukku.
Ja minulla on myös liilahtavat kengät.

Lilamania jatkuu siis, kun menin ja otin vastaan tämän suurenmoisen tilauksen vastaan:

En todellakaan tiedä ovat nuo enää muotia, sanotaanko kesällä?! Mutta oli silti aivan pakko hankkia, ne vaan niin sopivat vaatekaappiini täydellisesti.

Slim-fit stretchfarkut, 49,90€ Beauty-fashion

Naiskauneutta

2008-01-15T20:02:00.000+02:00

Ihailen klassisen kauniita naisia, mutta myös persoonallisen näköisiä, joissa on särmää ja asennetta.

Seksikkyyttä?
Ikisuosikkini on tietysti Scarlett Johanson, kuva kertookin kaiken.
Lisää kuvia seksikkäästä neitosesta: http://www.esquire.com/women/the-sexiest-woman-alive/ESQ1106MYSTWOMAN_136

Tyyli ikoni?
Audrey Hepburn on tylikäs, naisellisen klassinen ja henkeän salpaavan kaunis. Josta päästäänkin nykypäivän Audreyyn, Aurdrey Tautou:iin, jonka kauneutta ihailen.
Ilmekkäitä ja kauniita kasvojenpiirteitä. Toivoisin itsekin näyttäväni tuollaiselta.
Mutta monien huulilla on kuitenkin Sarah Jessica Parker. Sinkkuelämä-tähti on loistava esikuva monille nuorille ja vanhemmillekin naisille. Kaunis, persoonallinen ja mieleenpainuva tähti on ikoneista vaikuttavin.

Nykypäivän kauneutta?
Jokainen on jossakin vaiheessa varmasti vilkaissut tai kuulut Tyra Banksin kuuluisasta ohjelmasta Huippumallit, America's Next Top Model- kilpailusta.
Suosikkini on v. 1984 syntynyt Naima Mora, joka voitti kilpailun 2005.

Suomalaista?
Naiskauneutta kelpaa katsella, mutta kyllä meillä suomessakin osataan.
Irina Björklund ei ole pelkästään loistava näytelijä vaan myös kaunis. Ja vielä naimisissa komean miehen kanssa ja asuu Los Angelesissa. Täydellistä Irina. Täydellistä.

Kuvat:
Scarlett: täältä
Audrey.H: täältä
Audrey.T: täältä
Sarah Jessica: täältä
Naima: täältä
Irina: täältä

WWF osa2

2008-01-15T07:09:00.000+02:00

Nyt jos koskaan on aika aloittaa Uusi Vuosi ja pelastaa sademetsät.

http://www.wwf.fi/sademetsa/

I <3 my iBuddy

2008-01-15T06:44:00.000+02:00

Minulla niinkuin monilla tuhansilla muillakin on iPod, nimeltään iBuddy.

Se tietää kaiken musiikkimaustani, tosin en ole päässyt sitä ihan päivittelemään viime aikoina, mutta kun taas kevät ja kesä saapuu, se kulkee mukanani joka paikassa.

iBuddy on pelastanut minut monelta tylsältä päivältä ja oudoista tilanteista. Tiedättehän tilanteen jossa istut esim. metrossa, ja joku alkaa juttelemaan sinulle, vaikka sinua ei yhtään huvita. No, siinä sitten kolautat olkapäitäsi ja näytät kuulokkeita, yleensä sillä tunkeutuja jo tajuaa, jos ei, niin anna kuulua.

iPodeille on olemassa vaikka mitä oheistuotteita, vyöpidikkeistä - karvallisiin pusseihin.

Itse olen ihastunut tähän mielettömän suloiseen pinkkiin pussukkaan, johon vikkelästi voin sujauttaa iBuddyni.

Lisää iPodista ja muusta sälästä löydät sivulta: http://www.apple.com/fi/itunes/

Täydelliset huulet!

2008-01-15T03:17:00.000+02:00

Löysin täydelliset huulet...

Huulet täynnä karkkia.. mmm...

Kuva täältä.

Tyyliä punkista!

2008-01-14T18:52:00.000+02:00

Tammikuun 2008 Olivia-lehdessä oli artikkeli Anarkiaa Vaatekaapissa.
ja siis wau, siis ISO WAU!! Löysin sieltä itseni.
Oman tyylini.
Jollaista olen tässä hakenut aivan turhaan joka kulmasta jo 24-vuotta.

Joka ikinen kuva onnistui kuvaamaan jollakin tapaa minua, pukeutuminen kun on osa persoonallisuutta ja tunteiden näyttämistä.

Kuvaavat tyyliä naisellisen punkahtavaksi, ehkä minussa sitten asuu ihan pieni "punkkityttö".

Kuvassa:
Nahkatakki 679€, Sand
Toppi 35€, Benetton
Hame 24,90€, H&M
Vyö 69€, MaxMara
Kengät 214€, Rizzo
Kaulakoru 4,90€, H&M
Rannekello 819€, Burberry
Sukkahousut 19,90€, Vogue

Kuva 2 tärkeimmät:
Trenssi 425€, By malene Birger
Mekko 150€, InWear

Kuva 3 tärkeimmät
Nahkatakki 500€, Levi's Blue
Mekko 29,90€, H&M
Laukku 300€, Lumi

Naisellista punkkia ei voita kyllä mikään. Ja koska mietin uutta hiusmallia, ehkä voisin ottaa tästä uduesta inspiraatiosta tiettyjä vaikutteita. Pieni mohikaani tai piikkisuora tukka tietyllä asenteella.

2008-01-09T03:34:00.000+02:00

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008!

2007-12-21T13:54:00.000+02:00

Merry Christmas
God Jul
Ruumsaid juuluplhi
Joyeux Noel
Kala Chistouyenna
Merii Kurisumasu
Feliz Navidad
Noeliniz Ve Yeni Yiliniz Kutlu Olsun
Boas Festas e Feliz Ano Novo!

Linkki:

Joulutervehdykset eri kielillä

Sydämeni veit...

2007-12-17T15:01:00.000+02:00

"S y d ä m e n i murtui kun näin sinut kanssa toisen.

Haudan minulle kaivoit, kun suutelit minua.

Silti halusit nähdä minut, pitää sylissäsi läpi yön.

En päästänyt irti, vaikka joku toinen sinua veti pois.

En voinut myöntää että olisit lopulta kanssa sen toisen,

sillä sydämeni veit, ja se taas kuolisi.

Pieni toivo minussa silti heräsi,

vaikka se lopulta minut harhaan johti.

Kukaan kertonut, tää helppoa olisi,

kun sinuun r a k a s t u i s i n."

Joululahjoja osa 2

2007-11-27T00:43:00.000+02:00

Nyt kun lähestytään joulukuuta, ihmiset villintyvät. Kaupoissa väki juoksee ja raha kilisee kassaan.

Eihän se toki huonokaan asia ole, varsinkaan kun tiedämme että minä rakastan shoppailua.

Mutta sitten...

Kaikki se stressi mikä otetaan joka

vuosi harteille. "Mitähän se isä nyt haluaisi lahjaksi?" "Piilottaakohan se miniä tämänkin kaapin perukoille?" "Leikkiikö 10-vuotias poika vielä legoilla?"

Ajatus on tärkein. Lahjan ei tarvitse olla kallis miellyttääkseen saajaa. Joulun pitäisi olla rauhoittumisen aikaa, viettää aikaa perheen kanssa ja syödä, nukkua hyvin.

Mutta...

Olisiko se Joulu jos meillä ei olisi sitä kaupallisen alan tuomaa stressiä?

Kaikille juhlamieltä.

Vanhanajan huopakoristeet 1,99/kpl - Kodin Ykkönen

Lasipallolajitelma: 4,95 - Kodin Ykkönen

Rakas Joulupukki

2007-11-15T21:57:00.000+02:00

Joulu on taas ja odotan sitä innolla. On ihanaa kun saa taas koristella kuusen ja laittaa tähtiä ja tonttuja ikkunaan. Piparin tuoksu ja riisipuuro, joululaulut ja lumiukon tekeminen.
Mutta kaikista eniten odotan:

Joululahjaksi haluaisin:

Auton, jossa olisi kaikki mukavuudet.
Autonkuljettajan, ks. edellinen, ja koska en omista ajokorttia on turvallisempaa hankkia oma kuljettaja.
Lomamatkan, mielellään jonnekin troopiselle saarelle.
Oman tarjoilijan (ks. edellinen), mielellään hyvännäköinen, tumma ja lihaksikas.
Hevosen, se olisi tosi kätsy tuolla liikenteessä, parkkitilaa olisi aina.
Manolo Blahnikin lahjakortti, summa voisi olla rajaton.

Ja hyvä pukki... Koska tiedän tämän kaiken olevan aika mahdotonta, olen päättänyt että en vaadi niin paljon, nämä riittävät... eikä edes kaikkia tarvitse saada. Olen päättänyt olla hyvin vaatimaton.

Toivelista:

Lahjakortti kauneudenhoitolaan (kampaamot, hieronnat yms.)
Oopperalippu (vaikka sieltä ylhäältä) Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas- esitykseen.
Lahjakortti kenkäkauppaan (Nilson tai Vagabond ovat hyviä liikkeitä)
Trendin vuosikerta 2008.
Punainen vedenkeitin (Stockmann)
Julia tai Dacapo- konvehteja (ei muuta suklaata).
The Body Shop-kosmetiikkaa (esim. vartalovoide, käsirasva, hyviä tuoksuja ovat: kookos, white mysk, jasmin ja mansikka)
Elokuvasarjalippuja (tai videovuokraamon lahjaseteleitä)
Gilmoren tytöt- dvdboksi (alk. 1. tuotantokausi)
Pretty Woman - (Special Edition)

Sininen taivas

2007-10-31T19:48:00.000+02:00

Maalaa taivaan siniseksi, pilvet hattaraiseksi.
Laittaa maalaukseen auringon ja vielä muutaman pilven.
Kukkasia nurmella, keltaisia.
Ja tyttö istuu punaisine mekkoineen.

Poika katsoi kaukana kuinka tyttö tanssi nurmella
tätä voinut jättää näkemättä.
Hempeä tuuli vihelsi nuotteja,
tyttö tanssii kukkien keskellä.

Punaisia taloja, keltaisia kukkia, valkoisia pilviä.

Tyttö laulaa tuulen mukana.
Poika ihailee sitä kauempaa.

Ihailee, rakastuu. Lempeään aamuun.

Aurinko laskee, kukat lakastuu,
pilvet väistyy, taivas tummuu.

Kuun valossa, tähtien katossa, tyttö tanssii edelleen.
Poika naurahtaa, ei voi odottaa. Hän lähtee, hän sanoo.
Hän odottaa, hän odottaa. Hän odottaa tyttöä.

La-la-la-laa.. La-la-la-laa.. Hän odottaa.
La-la-la-laa.. La-la-la-laa.. Hän odottaa.

Suklaa-vadelmatorttu

2007-10-28T16:22:00.000+02:00

Ullanunelma-blogista löytyi taas ihana resepti, jota oli aivan pakko kokeilla.
Helppoa ja hyvää!

Pohja:

100 g voita
3 kananmunaa
2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
3/4 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Täyte:

1- 1 ½ dl kuohukermaa
200 g taloussuklaata

Päälle:

Vadelmia

1. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan päälle (24cm) ja purista voideltu rengas kiinni. Sulata rasva ja anna sen jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään.

2. Siivilöi muna-sokerivaahtoon jauhoseos ja lisää voisula varovaisesti sekoittaen. Kaada vuokaan ja paista +200ast. n.20min. tarkasta pohjan kypsyys ja anna jäähtyä.

3. Kuumenna kerma pinnoitetussa kattilassa ja paloittele suklaa kerman joukkoon, sekoita kunnes suklaa on sulanut. Nosta kattila liedeltä. Anna kuorrutteen hieman jäähtyä ja saeta. Levitä tasaiseksi kerrokseksi tortun päälle.

4. Ripottele vadelmia pinnalle.

Shoppailulakko

2007-10-19T14:15:00.000+03:00

Tässä olisi vielä reilu viikko shoppailulakkoa.
Olen tosin kyllä hyvin tehokkaasti käyttänyt varat kosmetiikkaan, sukkia/sukkahousuja ostellen.
Muutama hairahduskin on tosin sattunut. Mutta hei, sen kuulemma voi antaa anteeksi, koska...
...no, koska minähän tämän leikin keksin. Yhden hairahduksen saa anteeksi (tai kolme) Mutta pian lokakuu on loppu, ja alkaa ihana marraskuu.

"Ohi syyskuun
läpi repaleisen lokakuun
kaipuun kaljakori kilisee
yli taivaan
päivät niinkuin varisparvi
raahautuu
mua vaivaa
ikävistä ikävin
milloin beibi palaat takaisin
etkö tiedä
voi yksinäisen miehen viedä
marraskuu"

No, kuten Pelle Miljoona laulaa laulussaan Marraskuu, voi marraskuustakin tulla ikävä, jos mitään ei enää löydäkään. Jos tämä shoppailulakko on vienyt minut mennessään, ja enää ei edes tee mieli shoppailla!?

Ha, niin viissiin.
Kun marraskuu saapuu, minä juoksen lähimpään vaatekauppaan tai kenkäkauppaan ostamaan jotakin kivaa!

Sitä ennen kuuntelen radiosta The Voicea, jospa voittaisin unelmakengät (kaikkeahan saa ja täytyy toivoa).
Unelmakenkäni ovat vihreät korkkarit, jotka vilahtavat Sun Silk-mainoksessa. Se, jossa nainen juokseen junalle tarkastajan ohitse. Sitä ennen on näytetty, kuinka hän ottaa uudet kengät käyttöönsä.

Ne ovat minun unelmakenkäni.
Ihanat!

Jos joku löytää kuvan niistä, niin heti infoa minulle. Ne olisi vaan ihan pakko saada.
Vai pitäisikö lähettää The Voicelle postia noista kengistä, he saavat selvittää mistä ne ovat. Hmm.. Laitetaan harkintaan.

Kaikki kilpailut ovat ihania, jospa vain joku päivä niissäkin voittaisi.
Unelmaa, unelmaa, toivoa täynnä sydän on.

Ja uusi Trendi-lehti on hei saapunut. Ihanaa, se on pakko mennä NYT heti ostamaan!

Viikonloppua.

Uutta bloggerissa

2007-10-18T16:44:00.001+03:00

Siis wau, blogger osaa kyllä aina yllättää.
Nyt on saatu taas jotain kivaa ja uutta.

Nimittäin kysely, johon kuka vaan voi vastata.

Eikun siis vaan vastaamaan! Kiitos!

Mobiilimese

2007-10-18T13:38:00.000+03:00

Mobiilimese on ylisuperärsyttävä.
Ja sen pitäisi mukamas olla niin nopea ja hyvä, monipuolinen käyttää ja kaverit hollilla.
Ja pah..
Ensinnäkin miksi, voi miksi, siitä on tehty niin huono, että kun kirjoitat jollekin sanaa ja joku sattuu kirjoittamaan sinulle, sana katoaa *pum*. Aaargh, sitten aloitat sanan uudestaan, ja taas tämä tyyppi sattuu kirjoittamaan sinulle jotakin.
Eikö vähän ärsyttävää. Eikä auta kirjain kerrallaan kirjoittaminen.

Onhan se kivaa, kun jos haluaa vaikka bussissa/junassa mesetellä, ja siellä on kaikki kaverit samaan aikaan linjoilla. Mutta se kirjoittaminen.

Joo, ei tästä aiheesta mitään muuta.

Meseilyä!

Shoppailulakon seuraukset

2007-10-11T17:00:00.000+03:00

No niin, kuolaan nyt sitten joka ikinen päivä jossain nettikaupassa ja ajattelen, että jos tavaraa ei voi toimittaa JUURI NYT, ja se tulee vasta joulukuussa, enkö voi siis shopata sitä nyt..?

Ongelmallista, periaatteessa voin, mutta periaatteessa en myöskään voi. Dilemma!

Mutta olen löytänyt joitain aivan ehdottoman ihania löytyöjä, joiden kuuluisi täyttää lisää vaatekaappiani.
Tässä ensimmäiset.

Olen kahden vaiheilla näiden kenkien kanssa:

Ruskeat ovat mahtavat löydöt. Elloksen saappaat näyttää hyvältä, ja varmaankin tuntuvat hyvältä, mutta jokin niissä näyttää epävarmalta.
Hintaa 129€

Mustat sen sijaan näyttävät ihan uskomattoman hyviltä, mutta onko ne hyvät.
Pronto Moda Duffy-sappaat 44,90€.
-------------------------------------------

Ja sitten sitä romantiikkaa.
Noiden kenkien kanssa kun ei voi käyttää muuta kuin jotakin aivan täydellisen ihanaa mekkoa. Ja tässä se tulee.

Pimeän, kynttilän valaistaman romanttisen syksyn värit ovat tässä mekossa.
39,90€

Mitään mieltä

2007-10-10T13:47:00.000+03:00

Eli, jos olet yhtään mitään mieltä koko tästä turhasta blogistani, niin kirjoittelepa tuonne vieraskirjaan.
Ihan kaikki, niin nega kuin positiivisetkin jätetään näkyville. Hauskaahan se on, nih!

Vieraskirjan löydät tästä linkistä: Vieraskirja ja muista, siis ihan mitä vaan saat kirjoittaa. vaikka kyllähän mä tiedän, että te, jotka täällä notkutte (kyllä, siis sinä yksi ainokainen, jäit kiinni) niin tykkäätte tästä niin paljon, ettette pois halua koskaan lähteäkään.

Linkki löytyy myös tuolta pusuhuulisen tytön alapuolelta.

Kiitos!!

WWF

2007-10-10T02:32:00.000+03:00

Oletko koskaan miettinyt, millaiselta maailma näyttää 50-vuoden kuluttua? Tai onko silloin lämmin vai kylmä?
Vai kenties ajattelitko matkustaa katsomaan viimeisiä jättiläispandoja Kiinaan? Tai ehkä kenties sukeltamaan delfiinien kanssa Intian valtamereen.

Oletko ajattelut, että pian se ei ehkä ole enää mahdollista?
Minä ajattelin.. Juuri tänään, kun tiikeri tuli ulos uunista.

Liityin WWF-kummiksi, koska haluan auttaa pitämään maapallon parempana vielä monta vuosikymmentä lähtöni jälkeen. Pieni apu voi olla suurikin apu.

"WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF:n tukijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja uhanalaisimpia lajeja. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta."

Kummiksi voit ryhtyä heti. Ja vaihtoehtojakin löytyy.
Voit valita kaikkiaan seitsemän eri kummiuden joukosta. Liity joukkoon.

Täältä löydät liittymisohjeet ja vaihtoehdot:
---> http://www.wwf.fi/liity/

Grrrr.. Tiikereitä näkyvissä

2007-10-10T01:49:00.001+03:00

Tiikeri tuli uunista hyvänmakuisena ja näköisenä. Nams! Maiskis!

200 g voita
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa
2 rkl kaakaojauhetta

1. Vaahdota voi ja sokerit.

2. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten joukkoon.

3. Lisää kerma vuorotellen keskenään sekoitettujen jauhojen kanssa.

4. Ota eroon 1/3 osa massaa ja lisää sen joukkoon kaakaojauhe.

5. Pane massa kahvikakkuvuokaan kerroksittain, kaakaolla värjätty osa keskelle.

6. Paista +175c˚ n. 1 tunti. (Pinnalle voi laittaa tomusokeria epäonnistumisien kohdille)

Bon Appétit!

Resepti löytyi täältä.

Villi länsi

2007-10-10T01:43:00.000+03:00

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Ohje on peräisin:
http://pakkopulla.vuodatus.net/blog/808969

24 vanhaa ilmettä!

2007-10-08T16:59:00.000+03:00

Nyt se on ohi. 23- vuotiaan päivät nimittäin. Yksi vuosi taas lisää. Ensi vuonna kaksi ja sitten kolme.. ja sitä rataa niin kauan kunnes, pam. Olen kolmekymppinen. Mutta ei karata asioiden edelle, vaan...
Synttäribileet oli hauskat, vaikkakin porukkaa oli vähän. Moni päätti sitten olla tulematta ja hyvät kemut jäi väliin. Mutta olihan meitä kymmenkunta ja naurettiin toisillemme.

Koska olin laittanut vitsillä kenkärahaston kutsuun, niin olihan sellainen sitten laitettava pöydälle. Ystävät ovat niin ihania. Nyt saan uudet kengät! Kiitos teille!

Äiti oli tehnyt taulun ristiäisasustani. Nyt se roikkuu jo makuuhuoneen seinällä. Olihan se myöskin päättänyt askarrella kansion 23-vuotisesta elämästäni. Siellä oli tietoja minusta, sairaalamuistelu vuodelta 1983, valokuvia konttaamassa ison nallen kanssa, oman käden ja jalan kuva piirrettynä ja hiuksia, David Hasselhoffin nimikirjoitus (kyllä, olen tavannut hänet) urheilutuloksia, Hausmyllyn nimikirjoitukset 2-luokan kuvan takana, muotikuvia, joita leikin yhdessä Heidi-ystävän kanssa, yleisurheilu diplomi, ja sellaisia tavaroita joita ei ikimaailmassa olisi enää uskonut näkevänsä.

Ehkä paras lahja ikinä. Muistorikas ja sisältö on niin valtava, ettei voi uskoa että kaikki siinä on itsestään. Kiitos äiti!

Olihan yksi ystävä sentään tuonut minulle Hello Kitty-sukat, tällä hetkellä jalassa. Ja yksi toi keijunsiivet, sain siis leikkiä koko illan keijua. Ja mikä parasta, sain palovamma-laastareita, hah. Pääsen myös kahden tunnin tanssikurssille.

Siinä vaiheessa kun piti alkaa valmistautumaan lähtöä kaupunkiin, iski vaatekriisi. Meni varmaankin noin 2 tuntia että sain valittua itselleni vaatteet (jotka siis olivat ne alkuperäiset).

Kun sitten vihdoin juoksimme bussipysäkille, huomattiin, että joku yritti ajaa autoa, tuloksetta.
Ratissa oli n.19-vuotias tyttö, joka yritti ohjata autoa, vaikka ei selvästikään osannut. Pojat siinä sitten yrittivät auttaa. "Kytkin pohjaan!" "Ai, mikä?" No, eipä siitä mitään tullut ja auto poikittain tiellä, taksi takana, bussi tuloillaan.

Tyttö nousi ratista ja huusi pojille, että auttakaa häntä nyt käynnistämään auto. Siinä sitten joku huomasi, että avaimena toimi ruuvimeisseli.
Kyllä, tyttö oli päättänyt varastaa auton. Ilmeisesti bussikyyti ei ole mieluinen. Ja tytön omin sanoin: "Mitä väliä, saan ajokortin vasta 21-vuotiaana!" Niin no, sehän selittääkin kaiken.

No, bussi tuli, ja tyttökin nousi kyytiin. Auto jäi keskelle tietä, ovet auki, valot päälle, poikittain. Bussi kaartoi kävelytien kautta.

Pari pysäkkiä ehdittiin mennä, kun huomattiin poliisiauton tulevan vilkut päällä. Yksi meistä oli soittanut, että siellä nyt on yksi auto keskellä tietä ovet auki.

Bussissa tietenkin meillä kaikilla oli hauskaa, onhan se nyt melko hupaisaa, että 19-vuotias normaalinnäköinen nuori tyttö varastaa auton.
Siellä se tyttö sitten selitti, että ei sillä ole väliä, ja eihän se nyt niin haittaa, että jos yrittää varastaa autoa. Hohoijaa...

Päästiin jo melkein keskustaan, kun poliisiauto ajoi bussin takana. Taas yksi meistä oli soittanut poliisille, että tämä tyttö oli samassa bussissa.
Tyttö huomasi, että poliisit yrittivät nousta bussiin, niin päättikin jäädä siinä pois. Joku huusi, että älkää päästäkö sitä lähtemään. Siinä sitten poliisit juoksivat takaa sitä tyttöä. Loppujenlopuksihan ne sen kiinni saivat.
Draamaa, draamaa, olipa kyllä actionia.

Myöhemmin kävimme katsomassa autoa. Siellä oli tavarat heitetty etupenkille ja lattialle hansikaslokerosta, ja... Huumeneula.

No, siellä keskustassa sitten piti lähteä jonottamaan uuteen salsa-baariin, joka osoittautui niin pieneksi paikaksi että turhaa sinne oli jonottaa, ja sisäänpääsykin oli 10€, kello n.01.30 ja jonoa riitti.
Portsari hieman katsoi haikeana kun kymmenen ihmistä lähti jonosta, sinne meni 100€ + kaikki juomat.
Päästiin kuitenkin vihdoinkin sitten istumaan johonkin baariin, mutta sitä iloa ei kauan riittänyt.
Yksi meistä (nimeä mainitsematta tai mitään) oli "20v-alaikäinen" (ikäraja 22), mutta pääsi sisään sen turvin, että minulla oli synttärit. No, tämä sitten oksensi, juotuaan talon vahvimman paukun, lattialle, ja vaikka sen siivosimme, jouduimme poistumaan.
Olihan se kello siinä vaiheessa jo 02.15.
Lähdettiin sitten perinteisesti mäkkäriin ja yöbussilla kotiin. (Taksijono taas niin pitkä, ettei mitään järkeä).

Aamulla oli vähän päänsärkyä, mutta muuten hyvä olo. Pikkuveli lähti takaisin armeijaan, oltiin juna-asemalla n. 19.00. Ja siitä sitten minä ja P. jatkoimme Säveleen viettämään H:n 23- vuotis synttäreitä.
Leikkejä, pelejä. Alias, "Kuka meistä on..?" ja Rappa Kaljaa.
Hauska ilta!

Kyllä näitä synttäreitä jaksaa muistella pidempääkin.

Kiitos vielä kaikille ihanille vieraille:

- Pikkuveli J. ja äiti ja Paavo: Taulu paikoillaan, muistot kohdillaan.
- Migah: Keiju kiittää ja kumartaa.
- Hidi ja Juissi: Nyt on lämpöiset oltavat.
- Ihana Katri: Kitty on niin söpö.
- Katte ja Jenna: Kengät jalkaan ja eikun tanssimaan.

Kuvia:

Plan Goes Huuma

2007-10-06T19:41:00.000+03:00

"Plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö

Plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa kehitysmaiden lasten elinoloja pysyvästi. Teemme työtä lasten oikeuksien toteutumiseksi tavalla, joka yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen.

Plan perustettiin vuonna 1937. Työ Suomessa alkoi vuonna 1998. Arvoinamme ovat lapsikeskeisyys, kunnioitus ja ammattimaisuus. Plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Toiminnassa on mukana pian 30 000 suomalaista. Maailmanlaajuisesti kummeja on jo yli miljoona. PlanKummien lisäksi työtämme tukevat ulkoasiainministeriö sekä kasvava joukko suomalaisia yrityksiä.

Plan Suomi noudattaa kaikessa toiminnassaan eettisiä periaatteita. Olemme avoin organisaatio, joka kunnioittaa ihmisyyttä sen kaikilla alueilla. Plan on Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (Kepa ry) ja Kehys ry:n jäsenjärjestö, ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, Unicefin kansalaisjärjestökomitean ja Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa) jäsen."

----> http://www.plan.fi

Oltiin 29.09.2007 Plan goes Huuma- ohjelmassa, maikkarin studiolla. Siellä oli n. 200 aktiivista kummia, ja heidän avecit.

Mekin olimme siellä, ja oli kyllä jännää. Maikkarin studio sinänsä ei ole mikään kovin ihmeellinen. Studio, jossa on kameroita ja huoneita huoneiden perään.
Huuma-studio näytti niin pieneltä, että ei voinut ymmärtää miten se televisiossa näyttääkin niin isolta.

Kokoontuminen alkoi studiolle klo 17.30 (lähetys alkoi 19.30). Juomatarjoilua (kaksi drinkkilippua) ja sitten se kuuluisa valokuvaus.
Kaikki, jotka ovat katsoneet Huuma-ohjelmaa, tietävät, että yksi yleisöstä pääsee kisaamaan mainoskatko-kilpailuun. Eli yksi onnekas voi voittaa kaikki palkinnot tietyltä mainoskatkolla tulleet tavarat/matkat/esineet jne.
Kuvaus vei oman aikansa, ja tietenkin kaikkia jännitti, kuka se onnekas oli. Jokainen salaa toivoi sen olevan minä itse.

Kun vihdoin pitkien vessajonojen jälkeen päästiin studiolle, se vaikutti mielenkiintoiselta. Jännitys alkoi.
Ihmiset kävivät istumaan paikoilleen, tietyille oli varttuja paikkoja, ne jotka loppujenlopuksi pääsivät itse ohjelmaan esiintymään.
Oli äiti ja tytär, jossa äiti yllätti käymällä kummilapsen kotimaassa.
Oli myös kummitesti-kilpailu, johon joku ei vielä-kummilainen pääsi testaamaan, onko sopiva kummiksi.

Ja sitten tietenkin se mainoskatko-kilpailu. Huh, melkein sydän pääsi hyppäämään, kun kuva vilahti ruudulla, mutta eihän se tietenkään siihen jäänyt meidän kohdalle, ja joku muu onnekas pääsi yrittämään, ja yritys kannatti. Koko potti lähti mukaan. Onnea!

Mutta oli sekin jännää, että kotiyleisö näki meidät telkkarissa, jihuu, olimme 15sekunnin julkkikset. (täytyy myöntää, ohjelma on videolla, ja kyllähän me siellä vilahdetaan useamminkin.)

Esiintyjänä oli Lauri Tähkä & Elonkorjuu.

Musiikki oli hyvää, ja mainoskatkoilla ohjaaja kertoi seuraavat ohjeet.
Taputusta taputuksen perään. Hieman oli kädet hellänä sen jälkeen.

Tähän ohjelmaan voisi kyllä mennä useamminkin mukaan, niin hauskaa se kyllä ihan oikeasti oli.

Lore ja Heikki, juontajaparina oli aivan täydellinen. Ja tietenkin oli mukava nähdä Pikku-Lore ja Pikku-Heikki. Ja Nina Herala. Parasta ehkä oli Loren ja Heikin Bollywood-tanssiesitys. Kiitos teille!

http://www.mtv3.fi/huuma/

Möksähtelyä

2007-10-04T13:01:00.001+03:00

Onko kukaan tullut miettineeksi mitä saadaan aikaan kun möksähdellään. No, minäpä kerron. Ei oikeastaan juuri mitään.
Ellet satu olemaan rikas hemmoteltu 16-vuotias tyttö, jonka isä on multimiljonääri.

Muuten.. Forget it!

Möksähtely ei ole paras tapa saada haltuunsa jotakin sellaista jota kovasti haluaa.

Jos haluat hellyyttä, rakkautta, läheisyyttä, eiköhän oikea lähestymistapa ole suoraan kiinni- menetelmä.

Kun haluat ostaa uuden vaatteen, kengät tai laukun tai vaikka ponin takapihallesi, perustele valintasi huolella, ja vakuuta, että se tulee olemaan viimeinen.

Jos taas haluat romanttisuutta, kannatan ostamaan samppanjapullon, käpertymään sohvalle katsomaan sinkkuelämää. Siinä se romanttisuus.

Kun taas tunnet olevasi hyvin hyvin yksinäinen, ajattele kaikkia niitä ystäviä, joita sinulla kenties saattaa vielä olla hengissä. Unohda kaikki naapurin sedät ja tädit. Pukeudu seksikkäisiin alusvaatteisiin, korkeisiin korkoihin, ja lähde lähimpään pizzeriaan iskemään se namu poika sieltä tiskin takaa.
(onko sillä nyt niin väliä, että teillä sattuu olemaan sama syntymäpäivä... ja heittämään muutamalla vuodella.. no, siis 10-vuodella.. hän on jokatapauksessa yli 18v.)

Suosittelen sateisiin syyssäihin ratkaisua.

- Laita pulloa siideriä pakkaseen.

- Laita soimaan ihanaakin ihanampi ääninen José González.

- Pue päällesi silkkinen yöpaita.

- Tanssi koiran tai kissan kanssa (pehmolelu käy mainiosti).

- Laula musiikin mukana (jos siis osaat) tai kirjoita samalla vaikka mieleesi tulvahtavia runoja.

- Ota pullo pakastimesta. Laita reilusti jääpaloja lasinpohjalle, kaada juoma. Suosittelen pilliä.

- Tanssi, laula, juo, kirjoita, tee mitä päähäsi juolahtaakaan.

VAROITUS: Sinä, joka olet vastikään jättänyt ex:si, ÄLÄ SOITA.

- Pyydä koiraasi nielemään kännykkäsi, jotta et voi soittaa ex:llesi.

- Kun olosi on parantunut, saatat huomata, että olet ehkä jopa hymyillyt, huolimatta siitä, että ulkona sataa vettä, koirasi tukehtuu puhelimeen ja kissasi repii silkkistä yöpaitaasi.

Hauskaa loppusyksyä!!

MINTULLE MILJOONA PUSUA, HYVÄÄ 9-VUOTIS SYNTYMÄPÄIVÄÄ!

http://pikkupossu.blogspot.com/

Linkit:

---> José Gonsález

---> T-paita, Seppälä 12,95€

Mielikuvitusystävät, onko heitä?

2007-10-03T22:13:00.000+03:00

Kuka myöntää?
Minä.
Myönnän, kyllä, minulla on sellainen pienen pieni olio tuossa olkapäällä heiluttamassa ilkeää häntäänsä päivästä toiseen.

Joten, kun kaadan vesilasin päälleni, olio, kutsutaan sitä nyt vaikka Kalaksi, on kertonut härskin vitsinsä.
Kala on hyvin vitsikäs kaveri, vilkas mielikuvitus ja härskiintynyt mieli.
Se on taitava manipuloija, ovela petkuttaja.
Ilkeä kuin mikä.

Kala on kuitenkin ystävä. Se on luotettava ja hyvin hyvin rehellinen.
Tänä aamuna olin erehtynyt laittamaan täysin turmeltuneen paidan päälleni, sellaisen, joka saisi muotipoliisilta sata miinus pistettä.
Onneksi Kala osaa sanoa asiat suoraan ja sylkäisi paidan päältäni.

Kala myöskään ei pidä ihmisistä. Se saattaa sylkeä ihmistä päin, jos ei pidä tyypistä. Se on hyvin valikoiva.

Kala on tyyppi, joka ei paljon muista piittaa, se on hyvin pahansuopainen ja itsepäinen.
Mutta se on silti myös poikkeuksellisen sosiaalinen, herttainen, hauska, onnekas ja armahtavainen.

Ja mitäkö tämä kertoo minusta? mmm.. ei mitään.
Minä en ole Kala, ja Kala ei ole minä.
Se on vain olio, joka istuu olkapäälläni.

Käymme keskustelua harva se päivä, ja jos hyvin käy, saatamme oivaltaa toisiltamme edes jotakin. Useimmiten pidämme oman päämme, ja se siitä.

Onko sinulla mielikuvitusystävää?
Väititkö, että olet liian vanha?
Liian normaali?
Pah, ikinä ei voi olla liian vanha olemaan edes vähän lapsellinen.

Kuunnelkaa myös uusi M.I.A Kala levy!!

Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille. Kaloihin voidaan niputtaa kasa tieteellisiä ryhmiä, mutta "kalat" eivät itsessään ole tieteellisen luokittelun ryhmä.
---http://fi.wikipedia.org/wiki/Kala#Katso_my.C3.B6s

Syntymäpäiväkutsu

2007-09-26T00:13:00.001+03:00

Adriano Celentano - Susanna

Sette giorni a Portofino
più di un mese a Saint Tropez
poi m'hai detto "cocorito"
"non mi compri col patè..."
e sei scappata a Malibù
con un grossista di bijou!
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour.
E io, turista ticinese
tu regina di Pigalle
indossavi un pechinese
ed un triangolo di strass
ti ho detto "vieni via con me",
tu mi hai detto "sì"
io ti ho detto "ripasserò"
"ma no! monsieur, tu ne preoccupe pas, .ma vai!"
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour
E ora sono sulle spese
in balia degli usurai
sovvenziono quattro streghe
per poi sapere dove stai
e tuo marito sta
Susanna Lyrics on http://www.lyricsmania.com
qui da me
che mangia e dorme come un re
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
dove sei
oh... oh... oh... oh...
Son tre mesi che ti aspetto
in quel solito bistrot
ho firmato un metro quadro
di cambiali agli usurai
ma più niente so di te
forse un giorno ritornerai...!
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour
Susanna, Susanna, Susanna, Susanna
mon amour
io ti aspetto...
mon amour...