Nyt se on ohi. 23- vuotiaan päivät nimittäin. Yksi vuosi taas lisää. Ensi vuonna kaksi ja sitten kolme.. ja sitä rataa niin kauan kunnes, pam. Olen kolmekymppinen. Mutta ei karata asioiden edelle, vaan...
Synttäribileet oli hauskat, vaikkakin porukkaa oli vähän. Moni päätti sitten olla tulematta ja hyvät kemut jäi väliin. Mutta olihan meitä kymmenkunta ja naurettiin toisillemme.
Koska olin laittanut vitsillä kenkärahaston kutsuun, niin olihan sellainen sitten laitettava pöydälle. Ystävät ovat niin ihania. Nyt saan uudet kengät! Kiitos teille!
Äiti oli tehnyt taulun ristiäisasustani. Nyt se roikkuu jo makuuhuoneen seinällä. Olihan se myöskin päättänyt askarrella kansion 23-vuotisesta elämästäni. Siellä oli tietoja minusta, sairaalamuistelu vuodelta 1983, valokuvia konttaamassa ison nallen kanssa, oman käden ja jalan kuva piirrettynä ja hiuksia, David Hasselhoffin nimikirjoitus (kyllä, olen tavannut hänet) urheilutuloksia, Hausmyllyn nimikirjoitukset 2-luokan kuvan takana, muotikuvia, joita leikin yhdessä Heidi-ystävän kanssa, yleisurheilu diplomi, ja sellaisia tavaroita joita ei ikimaailmassa olisi enää uskonut näkevänsä.
Ehkä paras lahja ikinä. Muistorikas ja sisältö on niin valtava, ettei voi uskoa että kaikki siinä on itsestään. Kiitos äiti!
Olihan yksi ystävä sentään tuonut minulle Hello Kitty-sukat, tällä hetkellä jalassa. Ja yksi toi keijunsiivet, sain siis leikkiä koko illan keijua. Ja mikä parasta, sain palovamma-laastareita, hah. Pääsen myös kahden tunnin tanssikurssille.
Siinä vaiheessa kun piti alkaa valmistautumaan lähtöä kaupunkiin, iski vaatekriisi. Meni varmaankin noin 2 tuntia että sain valittua itselleni vaatteet (jotka siis olivat ne alkuperäiset).
Kun sitten vihdoin juoksimme bussipysäkille, huomattiin, että joku yritti ajaa autoa, tuloksetta.
Ratissa oli n.19-vuotias tyttö, joka yritti ohjata autoa, vaikka ei selvästikään osannut. Pojat siinä sitten yrittivät auttaa. "Kytkin pohjaan!" "Ai, mikä?" No, eipä siitä mitään tullut ja auto poikittain tiellä, taksi takana, bussi tuloillaan.
Tyttö nousi ratista ja huusi pojille, että auttakaa häntä nyt käynnistämään auto. Siinä sitten joku huomasi, että avaimena toimi ruuvimeisseli.
Kyllä, tyttö oli päättänyt varastaa auton. Ilmeisesti bussikyyti ei ole mieluinen. Ja tytön omin sanoin: "Mitä väliä, saan ajokortin vasta 21-vuotiaana!" Niin no, sehän selittääkin kaiken.
No, bussi tuli, ja tyttökin nousi kyytiin. Auto jäi keskelle tietä, ovet auki, valot päälle, poikittain. Bussi kaartoi kävelytien kautta.
Pari pysäkkiä ehdittiin mennä, kun huomattiin poliisiauton tulevan vilkut päällä. Yksi meistä oli soittanut, että siellä nyt on yksi auto keskellä tietä ovet auki.
Bussissa tietenkin meillä kaikilla oli hauskaa, onhan se nyt melko hupaisaa, että 19-vuotias normaalinnäköinen nuori tyttö varastaa auton.
Siellä se tyttö sitten selitti, että ei sillä ole väliä, ja eihän se nyt niin haittaa, että jos yrittää varastaa autoa. Hohoijaa...
Päästiin jo melkein keskustaan, kun poliisiauto ajoi bussin takana. Taas yksi meistä oli soittanut poliisille, että tämä tyttö oli samassa bussissa.
Tyttö huomasi, että poliisit yrittivät nousta bussiin, niin päättikin jäädä siinä pois. Joku huusi, että älkää päästäkö sitä lähtemään. Siinä sitten poliisit juoksivat takaa sitä tyttöä. Loppujenlopuksihan ne sen kiinni saivat.
Draamaa, draamaa, olipa kyllä actionia.
Myöhemmin kävimme katsomassa autoa. Siellä oli tavarat heitetty etupenkille ja lattialle hansikaslokerosta, ja... Huumeneula.
No, siellä keskustassa sitten piti lähteä jonottamaan uuteen salsa-baariin, joka osoittautui niin pieneksi paikaksi että turhaa sinne oli jonottaa, ja sisäänpääsykin oli 10€, kello n.01.30 ja jonoa riitti.
Portsari hieman katsoi haikeana kun kymmenen ihmistä lähti jonosta, sinne meni 100€ + kaikki juomat.
Päästiin kuitenkin vihdoinkin sitten istumaan johonkin baariin, mutta sitä iloa ei kauan riittänyt.
Yksi meistä (nimeä mainitsematta tai mitään) oli "20v-alaikäinen" (ikäraja 22), mutta pääsi sisään sen turvin, että minulla oli synttärit. No, tämä sitten oksensi, juotuaan talon vahvimman paukun, lattialle, ja vaikka sen siivosimme, jouduimme poistumaan.
Olihan se kello siinä vaiheessa jo 02.15.
Lähdettiin sitten perinteisesti mäkkäriin ja yöbussilla kotiin. (Taksijono taas niin pitkä, ettei mitään järkeä).
Aamulla oli vähän päänsärkyä, mutta muuten hyvä olo. Pikkuveli lähti takaisin armeijaan, oltiin juna-asemalla n. 19.00. Ja siitä sitten minä ja P. jatkoimme Säveleen viettämään H:n 23- vuotis synttäreitä.
Leikkejä, pelejä. Alias, "Kuka meistä on..?" ja Rappa Kaljaa.
Hauska ilta!
Kyllä näitä synttäreitä jaksaa muistella pidempääkin.
Kiitos vielä kaikille ihanille vieraille:
- Pikkuveli J. ja äiti ja Paavo: Taulu paikoillaan, muistot kohdillaan.
- Migah: Keiju kiittää ja kumartaa.
- Hidi ja Juissi: Nyt on lämpöiset oltavat.
- Ihana Katri: Kitty on niin söpö.
- Katte ja Jenna: Kengät jalkaan ja eikun tanssimaan.
Kuvia:
.jpg)
.jpg)
