Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet onnesta sekaisin
Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet hymyilemään
Pidin tytön onnellisena, kenkäkauppaan lähdin..
Tytön oli ymmärrettävä
en voinut olla hänen luonaan
Pidin kaiken yksinkertaisena, rauhallisena hänelle lauloin
Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä
Tyttö nauroi yhdelle pojalle
tällä kenkiä ollut laisinkaan
Ei voinut tyttö ymmärtää, kuinka poika pystyi elämään
Ikkunassa näki hän kerran
unelma kengät lasin takana
Tyttö hymyili kauas taakseen, nuo kengät halusi hän omistaa
Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä
Lompakkoani katsellessani, hän nauroi niin kauniisti
En voinut sitä vastustaa, hänelle kaikki rahani annoin
Tyttö lupasi silloin kerran, eihän ostaisi kenkiä vuoteen
Mutta lupaus rikkoutui jälleen, ei voinut tyttö vastustaa
Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä
Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä
maanantaina, tammikuuta 22, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit